Vaakalaudalla ollut Karjala-tietokannan digitaalisen tallennustyön loppuun saattaminen on nyt varmistunut. Työhön on löydetty sekä rahat että tekijät.  Tietokanta sisältää luovutetun Karjalan alueen kirkonkirjat 1600-luvulta alkaen ja on kokonaisuutena mittaamattoman arvokas. Tutkimus- ja kehittämisprojektin toteutuksesta vastaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tutkimusyksikkö Digitalia Mikkelissä.

Tallennustyö tehdään kolmevuotisessa tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jonka kokonaisarvo on 1,3 miljoonaa euroa. Rahoittajia ovat Suomen kulttuurirahasto, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Karjalan kulttuurirahasto, Suomen evankelisluterilainen kirkko sekä opetus-ja kulttuuriministeriö.

Mikkelin kaupungin panostus miljoonahankkeelle on 40 000 euroa vuodessa. Tallennustyö työllistää 12 henkilöä, joiden rekrytoinnin ammattikorkeakoulu käynnistää heti.

Tallennustyön vaativin vaihe saadaan hallitusti loppuun

Tallennustyön viimeinen ja vaativin vaihe saadaan nyt tehtyä valmiiksi, kun opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitus varmistui. Sen osuus hankkeen kokonaisrahoituksesta on lähes puolet. Ministeriön edellytys rahoitukselle oli, että ammattikorkeakoulu ottaa vastuun pitkään jatkuneen hankkeen valmistumisesta.

–          Tämä sopii hyvin, sillä olemme Mikkelissä kehittäneet jo pitkään sähköistä arkistointia ja digitaalisuutta nimenomaan käytettävyyden näkökulmasta. Hanke on omiaan vahvistamaan sekä sähköisen tallentamisen opetusta että muuta tutkimustyötä, kehitysjohtaja Kalevi Niemi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta tiivistää.

Vielä tallentamaton aineisto sisältää vanhimpia ruotsin ja venäjän kielisiä kirkonkirjoja. Tietojen tallennuksesta vastaa ammattikorkeakoulun Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus Digitalia.

–          Tarkoitus on samalla tehdä tutkimusyhteistyötä Kansallisarkiston kanssa ja kehittää automaattisia menetelmiä, joilla pystytään tunnistamaan määrämuotoista käsinkirjoitettua tekstiä. Tämä nopeuttaa tallennustyötä ja vapauttaa tallentajien aikaa vaikeimpien aineistojen tulkintaan, Niemi kertoo.

Valmis tietokanta luovutetaan Kansallisarkistolle

Valmis tietokanta tulee sisältämään 11,5 miljoonaa henkilötietuetta, esimerkiksi tiedot henkilöiden syntymästä, ripille pääsystä ja solmituista avioliitoista.

Kun Karjala-tietokanta on saatu valmiiksi, se luovutaan Kansallisarkistolle tieteellisen tutkimuksen, sukututkimuksen ja kansalaisten käyttöön. Tietokantaa voidaan hyödyntää historiantutkimuksen lisäksi esimerkiksi lääketieteellisessä genetiikassa ja yhteiskuntatieteellisessä tutkimuksessa. Se sopii esimerkiksi perherakenteen, muuttoliikkeen tai lapsikuolleisuuden selvittämiseen.

–          Valmis tietokanta tulee olemaan tutkimuksellisesti erittäin arvokas, koska tutkimusaineisto on laaja ja monipuolinen ja koska tietokanta tarjoaa aineistoa hyvin monen tyyppiseen, eri tieteenaloja palvelevaan tutkimukseen, pääjohtaja Jussi Nuorteva Kansallisarkistosta sanoo.

Tiedoista on tällä hetkellä tallentamatta enää kymmenesosa, mutta tallennusprojektin jatko on ollut tänä vuonna vaakalaudalla rahoituksen päättymisen vuoksi. Tietokantaa ylläpitävä Karjala-tietokantasäätiö on hankkeen alkamisesta innoissaan.

–          Olemme todella iloisia, että tallennustyö saadaan hallitusti loppuun. Ei ole itsestään selvyys, että meillä on alkuperäinen aineisto 1600-luvun alusta säilyneenä. Tutkimushankkeella se saadaan pian kokonaan digitaalisesti talteen ja käytettäväksi, Karjala-tietokantasäätiön puheenjohtaja Aki Kauranen sanoo.

Asiantuntijat tallennustyöhön tullaan rekrytoimaan vielä tämän syksyn aikana. Avoimia työpaikkoja voi seurata Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun sivuilta.

Lisätiedot:

Kalevi Niemi, kehitysjohtaja, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, p. 040 569 8901

Jussi Nuorteva, pääjohtaja, Kansallisarkisto, p. 029 533 7001

Aki Kauranen, puheenjohtaja, Karjala-tietokantasäätiö / strategia- ja kehityspäällikkö, Mikkelin kaupunki, p. 044 794 2093

Karjala-tietokannan verkkosivut: https://katiha.mamk.fi/Karjalatk/

kivennapa

Kuva: Antrean seurakunnan rippikirja vuosilta 1790–1797, aukeamalla tietoja Pähkjärven kylästä. Kuva: Mikkelin maakunta-arkisto.
Lataa kuva linkistä: http://xamk.materialbank.net/NiboWEB/p/scpc/10516598/276610/fi