Talotekniikan koulutusohjelman projektien katsaus

 

 

 

Vanhan kunnantalon IV-kartoitus

Mika Ylitalo, Riku Taavitsainen, Tuomas Liukkonen

 

Projekti tehdään Mikkelin kaupungin tilakeskukselle. Projektipäällikkönä toimii Mika Ylitalo ja projektiasiantuntijoina Riku Taavitsainen ja Tuomas Liukkonen. Projektin tavoitteena on selvittää Mikkelin kaupungin Vanhan kunnantalon ilmanvaihdon toimivuus ja rakennuksen painesuhteet ulkovaipan yli eli onko rakennus liian alipaineinen.

Asuntomessuprojekti

Ville Hirvonen, Timo Kirvesoja, Antti Akselin

 

Tämän projektin tavoitteena on luoda markkinointimateriaalia Mikkelin ammattikor-keakoulun Talotek-hankkeelle. Projektissa luodaan visuaalista esittelymateriaalia Mamk:in ModLab-konttiin ja DemoLab-oppimisympäristöön. Molemmat näistä ovat osallisena vuonna 2017 kesällä järjestettäviä Mikkelin asuntomessuja. Lisäksi teemme ehdotuksen talotek-hankkeen tulevien messuesittelijöiden aikataulutuksesta ja aikataulun puitteissa myös huoltokirja Esedun konttitalosta.

Kohderyhmänä kaikelle materiaalille on alaan perehtymätön tyypillinen asukas. Projektin parissa työskentelee Ville Hirvonen, Antti Akselin ja Timo Kirvesoja. Projektimme eroaa siinä mielessä suurimmasta osasta muita projekteja että emme tee itse mittauksia, laskelmia, tai mitään vastaavaa, vaan tuotamme puhtaasti vain markkinointiin keskittyvää materiaalia. Mielestämme tämä tekee projektista kiinnostavaa vaihtelua. Mietimme miten esittää teknisiä ja energiatehokkaita ratkaisuja powerpointtien ja esitteiden kautta siten, että se on alan ulkopuolisille ihmisille helposti ymmärrettävää ja kiinnostavaa. Lisäksi pohdimme asuntomessuilla esillä olevan ModLab-kontin sisustusta ja muita käytännön asioita. Kun kyseessä on niinkin suuri tapahtuma kuin asuntomessut, on meillä myös mahdollisuus olla yhteistyössä useiden suurten kumppaneiden kanssa. Esimerkiksi Sisäilmastoyhdistys on lupautunut antamaan käyttöömme esittelymateriaalia.

Aikataulun puitteissa ja asuntomessujen valmistumisajankohdan takia emme kuitenkaan voi saada kaikkea täysin esittelyyn valmiiksi. Tämä johtaa siihen että projektissamme pohdimme myös sitä, miten seuraava ryhmä voi jatkaa saumattomasti siitä mihin me jäimme, ja ideoimme heille aiheita kehittää projektia entuudestaan.

 

Testlab (Talotek hanke)

Kiuru, Kontio ja Hartikka

 

Projektimme liittyy Mikkelin ammattikorkeakoulun talotek- hankkeessa rakennettuun testlab huoneeseen. Projektin tilaajana toimii Mamk ja projektin yhteyshenkilönä talotek- hankkeen projektipäällikkö Panu Jouhkimo. Projektiryhmäämme kuuluu projektipäällikkö Kiuru ja asiantuntijat Kontio ja Hartikka.

Testlab on ilmanvaihdon simulointiin tarkoitettu testihuone, joka sijaitsee A- rakennuksen ykköskerroksessa entisen iv- laboratorion tiloissa. Testlab huonetta palvelee fläktwoodsin puolen kuution iv-kone. Huoneessa pystyy testaamaan erilaisia ilmamääriä, lämpökuormia, hiilidioksidikuormia, kosteuskuormia ja lähitulevaisuudessa myös tilan jäähdyttäminen pitäisi olla mahdollista. Projektimme tarkoituksena on suorittaa testlab huoneelle käyttöönottomittauksia. Elikkä pyrimme luomaan huoneeseen erilaisia ilmasto- olosuhteita muuttamalla ilmamääriä D2:sen mukaisiksi. Lisäksi mittaamme erilaisten lämpökuormien vaikutusta huoneen lämpötilaan. Tarkoituksena olisi myös testata hiilidioksidipitoisuuden nousemista ja laskemista huoneessa.

 

Sisäilmatutkimus, As Oy Brahesivu – Taloasema Oy

Tomi Nuutinen ja Henri Pitkänen

 

Taloasema Oy tilasi projektin, jossa tutkimme As. Oy Brahensivun kahden kerrostalon asuntojen sisäilmaa. Mittauksiin kuuluu lämpötila ja ilmavirtamittaukset. Asuntoihin jaetaan kysely, jossa kysytään mm. lämpötilaan ja ilmanlaatuun liittyviä kysymyksiä. Kyselyiden perusteella teemme tarvittaessa tarkempia mittauksia. Asunnoista kirjaamme ylös myös muita huomioita liittyen asuntojen lämmitysjärjestelmään ja ilmanvaihtoon. Kyselyn ja mittausten tulokset kootaan ja niiden perusteella teemme kor-jausehdotuksia toimeksiantajalle. Lopuksi kaikki projektiin liittyvät tiedot kootaan loppuraporttiin.

 

Ilmaverhokoneiden energiataloudellinen selvitys

Jukka Tervo, Mikko Pouta, Mikko Turunen

 

Tämä projekti tehdään Suomen talotekniikka Oy:lle. Suomen talotekniikka konserni (STT) on suomalainen talotekniikan alalla vaikuttava yhtiö. STT:llä on toimintaa paikallisten yritystensä kautta useassa eri kaupungissa ympäri Suomea. Tämän projektin tilaajana on Mikkelissä toimiva STT energia. Suomen Talotekniikalle syksyn 2016 aikana. STT Energia Mikkelin johtaja Jukka Kal-liojärvi on tehnyt toimeksiannon ja ohjannut projektia.

Projektin tavoitteena on tuottaa toimeksiantajalle tietoa ilmaverhokoneiden valinnan avuksi. Selvitämme ilmaverhokoneiden investointi-, sekä käyttökustannuksia ja energiankulutuksen vaikutuksia rakennuksen kokonaisenergiantarpeeseen. Selvitämme myös minkälaisessa kohteessa ja milloin on syytä käyttää vesikiertoista ilmaverhoa ja milloin sähkövastuksella toimivaa.

Tutkimme ilmaverhokoneen hankinnan taloudellista kannattavuutta ja teknisiä vaikutuksia. Pyrimme ennen muuta antamaan toimeksiantajayritykselle syventävää tietoa aiheesta, työkaluja käytännön työn tueksi, sekä argumentteja järjestelmäratkaisuihin.

 

Vilttihattu (IV)

Iiro Sorvali, Juho Övermark ja Akseli Vanne

 

Projektin tarkoituksena oli tehdä ilmanvaihdon ilmavirtojen sekä painesuhteiden tarkastusmittaukset vuoropäiväkoti Vilttihattuun. Vilttihattu on vuonna 2012 valmistunut rakennus.

Mittasimme paine-ero mittarilla päätelaitteista paine-eron, jonka syötimme laskevaan excel taulukkoon, joka laski ilmavirtojen suuruudet ilmoitetun K-arvon avulla. Teimme myös muutamat tarkistusmittaukset kuumalanka-anemometrillä varmistueksemme tulosten luotettavuudesta. Mitattavia päätelaitteita oli rakennuksessa noin 120 kappaletta, muutamia päätelaitteita jäi mittaamatta, koska niihin käsiksi pääsy olisi ollut hankalaa venttiileiden korkean sijainnin vuoksi.

 

Aurinkolämmön hyödyntäminen käytöveden lämmityksessä

Johanna Iivonen, Aleksi Mikkonen, Janne Pakarinen

 

Projektimme aihe käsittelee aurinkolämmön hyödyntämisen kannattavuutta aluelämpökiinteistön käyttöveden lämmityksessä. Projektimme toimeksiantaja on Lahti Energia Oy ja projektia tekevät Johanna Iivonen, Aleksi Mikkonen ja Janne Pakarinen.

Projektissa selvitetään, miten paljon aurinkolämmön avulla voidaan säästää käyttöveden lämmitykseen kuluvissa sähkökuluissa. Lasketaan energiansäästö vuodessa ja tutkitaan sähköenergian sekä sähkönsiirron keskiarvo hintoja ja niiden kehitystä. Sähkön hinnan perusteella arvioidaan energian hinnan nousu kannattavuuslaskelmaan. Selvitetään järjestelmän hankinta- ja asennuskustannukset, jotka otetaan myös huomioon takaisinmaksuajan laskennassa.

 

Korjausvelan laskentamenetelmän selvitys

Jani Lakka, Ville Torvinen ja Joona Rämä

 

Projektin tarkoituksena on tarkastella Järvi-Saimaan Palvelujen kiinteistöjä sekä korjausvelkaa Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kunnissa. Aluksi pääsemme perehtymään korjausvelkaan käsitteenä, koska aihe on kaikille melko vieras.

Pyrimme selvittämään mikä olisi paras tapa laskea kiinteistöjen korjausvelkaa pieniessä kunnissa. Mallia otamme jo käytössä olevista malleista, joita on käytetty niin isoissa kuin pienissäkin kaupungeissa. Kiinnitämme eritys-huomiota lämpö-, vesi- ja ilmastointijärjestelmiin sekä kuinka suuri on niiden osuus tietyn kiinteistön kokonaiskorjausvelasta. Selvitettyämme eri vaihtoehtoja esittelemme toimeksiantajalle löydöksemme ja valitsemme yhdessä parhaan vaihtoehdon. Menetelmä ei saa olla erittäin laaja, koska kustannukset nousevat tällaisissa tarkasteluissa turhan ylös. Suppea tarkastelu ei myöskään toimi, koska tällöin ei saada tarpeeksi tietoa kiinteistön korjausvelasta. Pyrimme siis etsimään sopivan tasapainon näiden kahden ääripään väliltä.

 

Otavan opisto

Jani, Janne; tommi

Mikkelin kaupunki on Otavan opiston toimeksiantaja. Tommi toimii projektipäällikkönä, Jani ja Janne toimivat asiantuntijana. Otavan opistolle tehdään ilmanvaihto selvitys ruokalarakennukseen. Ongelma oli liian kylmä, josta henkilökunta ja opiskelijat valittivat. Pitäisi siis selvittää miksi siellä on liian kylmä. Mittaukset aloitettiin Tekemällä kosteus/lämpötila mittaukset loggerilla, jotka sijoitettiin 6 kohtaan rakennuksessa. Kaksi meni luokkahuoneisiin, kaksi ruokasaliin ja kaksi keittiöön. Toinen logger mittaus tehdään marraskuussa tai, kun on pakkasta. Suoritetaan myös ilmavirta mittaukset ja operatiivinen lämpötila mittaus. Tuloksena pitäisi syntyä raportti onko rakennuksessa liian kylmä ja jos on johtuuko se mistä.

LVI-Laboratorio

Topi Marttila, Timi Koste ja Veikko Karimaa

Meidän projektimme pitää sisällään uuten LVI-laboratorioon ilmanvaihtokanavien suunnittelun, jossa voidaan tehdä erilaisia omakotitalon sekä toimistorakennuksen ilmanvaihtomittauksia. Projekti starttaa IV-koneen sijoituksesta IV-kanaviston mitoituksesta ja suunnittelusta. Käytettävissä oleva IV-kone on Iloxair Oy:n Ilox 129 plus joka on vasta markkinoille tuleva malli.

Lisäksi projektiin sisältyy muiden ilmanvaihtolaboratorioon tulevien muutoksien suunnittelu.

Nuohous

Rolf Lilleberg, Tommi Siikström, Toni Pakarinen

Meidän projektin toimeksiantajana toimi Mikkelin Kaupunki. Projektin kohteena oli Urpolan Koulu. Tavoitteena projektissa oli tarkistaa koulun ilmanvaihtokanavien ja -koneiden puhtaus. Kohde oli nuohottu kesällä 2016. Puhtaus selvitetään valokuvaamalla iv-kanavat ja -koneet. Verrataan saatuja tuloksia SuLVI ry:n antamaan ilmanvaihtojärjestelmän puhtauden tutkimiseen tarkoitettuun ohjeeseen. Ohjeessa on kuvat ilmanvaihtokanavien eri puhtausluokista ja näistä nähdään kuvattujen kanavien puhtausluokat vertailemalla kuvia.

Ensavetec Oy

Timo Haapa, Erkko Antila, Markku Tuomisto

Suihkun jätevedessä on suuri määrä lämpöenergiaa, joka valuu viemäriin hukkaan. Lämmöntalteenottolaitteisto on kehitetty ratkaisemaan tämä ongelma. Jäteveden mukana menetetään paljon lämpöenergiaa, erityisesti sellaisissa rakennuksissa, joissa lämpimän käyttöveden kulutus on suurta. Tällaisia rakennuksia ovat esim. Tehtaat sairaalat, hotellit, uimahallit. Ensavetec Oy on kehittänyt jäteveden lämmöntalteenottolaitteen, joka ottaa suihkun jätevedestä lämpöenergian talteen ja lämmittää sillä kylmää käyttövettä. Ensavetec Oy toimeksi antoi tehtävän, vertailla LTO-laitteiston käytön hyötyjä eri lämmitysmuotojen yhteydessä ja vaikutuksia rakennuksen E-lukuun. Tehtävänä oli myös laskea LTO – laitteen takaisinmaksuaikaa eri lämmitysmuotojen yhteydessä. Suihkuaikana kulutettua lämmintä vettä on käytetty keskimäärin 60 litraa vuorokaudessa. Projektin aloituspalaverissa Ensavetec Oy:n toimitusjohtajan (Niko Halonen) kanssa keskustellessamme, päädyimme rajaamaan lämmitysmuodot neljään eri järjestelmään, jotka ovat: Suorasähkö, maalämpö, kaukolämpö ja aurinkokeräinlämmitys. Aluksi projektiin kuului palolaitoksella tehtävä mittaus koskien LTO-laitteen toimintaa suihkun yhteydessä, mutta toimeksiantajan pyynnöstä, kyseisessä mittauksessa saatuja tuloksia ei käytetty työssä. Laskuissa lähtöarvoina käytettiin VTT- testausselosteesta saatuja tuloksia.