Päiväni murmelina elokuvassa Bill Murrayn näyttelemä päähenkilö Phil Connors herää joka aamu samaan päivään amerikkalaisessa pikkukaupungissa, jossa hän on televisiouutisryhmänsä kanssa tekemässä juttua kaupungin vuosittaisesta murmelipäivästä. Kaikki tapahtumat alkavat toistua päivä päivältä samanlaisina. Vain Connorsin omat reaktiot tapahtumiin muuttuvat päivien myötä. Aloitin Eloa ja iloa kehittämistehtävän projektipäällikkönä 1.2.2020. Koronan rajoittaessa kohtaamisia on tehtävän toteutus tarkoittanut maaliskuusta tähän hetkeen etätyötä. Kun arjen miljöö pysyy melko lailla koko ajan samana kotitoimistona, on olo hetkittäin hyvin samankaltainen kuin murmeli -elokuvan roolihenkilö Connorssilla. Marraskuinen aamu tuntuu hyvin samanlaiselta kuin maaliskuinen.
Tästä huolimatta Eloa ja iloa kehittämistehtävän tiimoilla on tapahtunut paljon!
Uudistettuun kuntien kulttuuritoimintalakiin pohjautuva OKM-rahoitteinen Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen kehittämistehtävä keskittyy luovan alan, taiteen ja kulttuurin yhteistoimintaan ja toimintamalleihin, jotta kuntalaisille tuotettavat kulttuuripalvelut ja muu toiminta vahvistavat asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Kehittämistehtävän ytimessä on työpaja- ja verkostotyö. Elon ja ilon ohella toinen alueellinen kehittämistehtävä Kaakkois-Suomessa on Kaakon taiteella. Kaakon taiteen kehittämistehtävä keskittyy kulttuurilain mukaisesti luomaan edellytyksiä ammattimaiselle taiteelliselle työlle ja toiminnalle Etelä-Karjalan kunnissa. Kehittämistehtävät tekevät tiivistä yhteistyötä.
Eloa ja iloa tehtävässä ei ole tarkoitus perustaa uusia verkostoja, vaan enemminkin vahvistaa jo olemassa olevien synergiaa, tiedonkulkua ja monialaista yhteistyötä kulttuurilain seitsemännen pykälän mukaisesti; ”Kulttuurilain tavoitteiden edistämiseksi ja kunnan tehtävien toteuttamiseksi kunnassa tulee tehdä yhteistyötä kunnan eri toimialojen välillä. Kunnan tulee paikalliset olosuhteet ja voimavarat huomioon ottaen edistää kulttuurilain tavoitteiden ja tehtävien mukaista toimintaa yhteistyössä muiden kuntien, viranomaisten ja maakunnan sekä kulttuuri- ja taidealan ja muiden toimialojen toimijoiden kanssa.”
Monialainen verkostotyö toimii tietokoneen välityksellä hyvin.
Kulttuurihyvinvoinnilla tarkoitetaan kulttuurin ja taiteen mahdollisuuksia edistää terveyttä ja hyvinvointia. Kulttuurihyvinvointi on ilmiönä laaja toiminnan, kouluttamisen, kehittämisen ja tutkimuksen muodostama kokonaisuus. Kulttuurihyvinvoinnin toteuttamisessa korostuu taide- ja kulttuuritoimijoiden ammattimainen ja pitkäjänteinen yhteistyö muiden toimialojen kanssa. Valtakunnallinen yhteyspiste Taikusydän kokoaa toimijoita verkkotapaamisiin säännöllisesti. Taikusydämen alueverkostot toimivat sekä Kymenlaaksossa että Etelä-Karjalassa. Näiden kahden alueverkoston yhteinen etätapaaminen on luvassa 2.12.2020 klo 18-20. Teamslinkin saa allekirjoittaneelta. Illan aikana kuullaan mm. Itä-Suomen yhteisen kulttuuripääkaupunkihanke Saimaa-ilmiön Etelä-Karjalan aluekoordinaattori Mona Taipaletta.
Molemmissa maakunnissa toimii omanlaisiaan kulttuuritoimijoiden ryhmiä – tavoitteiden ja tarpeiden mukaan. Kymenlaakson kulttuuritoimijoiden ryhmässä kuullaan säännöllisesti kuntien kuulumisia sekä muita ajankohtaisia asioita mm. Maakuntaliitolta, Cursorilta ja Taikelta. Etelä-Karjalassa toimii Etelä-Karjalan liitosta käsin ohjattu vastaava kulttuurityöryhmä. Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Luovien alojen verkostossa on toimijoita molemmista maakunnista. Kymenlaaksossa lasten ja nuorten kulttuurin äärellä toimii Koppa, joka on Kotkan Lasten kulttuurikeskuksen koordinoima alueellinen verkosto. Etelä-Karjalassa vastaavaa työtä tekee Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku. Sekä Kymsoten että Eksoten hytetyössä on mukana myös taide- ja kulttuuriväkeä. Kymenlaakson alueellista hyvinvointikertomusta on tukemassa ja täydentämässä omalta osaltaan myös Kymenlaakson kulttuurihyvinvointisuunnitelma (www.kymsote.fi/alueellinen-hyvinvointikertomus) Lisäksi Yhes enemmän! eli Kymen-Karjalan sosiaali- ja terveysturva ry:n järjestötyö on avannut uusia monialaisia yhteistyömahdollisuuksia mm. taiteilijoiden ja sote-alan järjestöjen yhteistyöhön.
Eloa ja iloa kehittämistehtävässä on toteutettu ’johtovartti’ nimellä kulkevia etävierailuja Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kuntien johtoryhmiin. Johtovartin sisältö koostuu kulttuurilain uusien näkökulmien lisäksi kulttuurin TEA-viisarista. THL keräsi kuntien tietoja terveyttä edistävästä kulttuuritoiminnasta ensimmäisen kerran keväällä 2019. Kaksivuotiskauden jälkeen tietojen päivitys on luvassa kevään 2021 aikana. Tutkimuskoordinaattori Niina Saukko THL:sta pitää tammikuussa 2021 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan kulttuurin TEA-viisareista vastaaville kuntatoimijoille webinaarin tietojenkirjaamistyön tueksi. Aiheesta on valmistumassa myös opinnäytetyö.
Marraskuun aikana Eloa iloa on järjestänyt taide- ja kulttuuritoimintamallien avoimia yhteiskehittely -verkkotyöpajoja. Työpajojen päätavoite on kehittää luovan alan, taiteen ja kulttuurin yhteistoimintaa ja toimintamalleja, jotta kuntalaisille tuotettavat kulttuuripalvelut ja muu toiminta vahvistavat asukkaiden hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Työpajoissa on keskitytty eri päivinä eri kohderyhmiin. Näiden yhteiskehittelyjen pohjalta toimintamalleja pilotoidaan kevään 2021 aikana molemmissa maakunnissa. Kuntalaiskyselyjen pohjalta pilotointien pääpainotus on kulttuurisessa vanhustyössä.
Eloa ja iloa kehittämistehtävä on kuluneen syksyn aikana julkaissut kaksi julkaisua. 100 leikkiä on Eloa ja iloa ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kaakkois-Suomen piiri ry:n yhteistyö. Toinen jo valmistunut julkaisu on Kuvataiteilija, palvelumuotoilija Saija Koposen kirjoittama ’Taiteilijan ja tilaajatahon välinen vuorovaikutus: Opas taiteilijalle’ Molemmat julkaisut voi ladata osoitteesta www.xamk.fi/eloajailoa Painetut versiot voi tilata allekirjoittaneelta. Ruokolahtelaisen kulttuuri-, ohjelma-, tapahtuma- ja luontopalveluja tarjoavan CreativeKaiku Ky:n Virve Niiranen on kirjoittanut Tapahtumajärjestäjän oppaan, jonka Eloa ja iloa on tuottanut yhdessä Kaakon taiteen kehittämistehtävän kanssa. Tapahtumajärjestäjän opas on tarkoitettu erilaisten ja erikokoisten tapahtumien järjestäjille avuksi organisointiin ja lupakäytänteisiin. Oppaan kohderyhmänä ovat erityisesti tapahtumia järjestävät yhdistysten edustajat sekä yksityiset toimijat. Opas julkaistaan joulukuussa 2020.
Kehittämistehtävä etenee, vaikka olo murmelimainen olisikin!
Piia Kleimola
Projektipäällikkö
Eloa ja iloa Kaakkois-Suomeen
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – XAMK
www.xamk.fi/eloajailoa
Kuvakaappaus
Taide, luovuus ja liiketoiminta eli taiteen mahdollisuudet työelämässä -16.10.2020 pidetystä webinaarista.