Kevään 2021 valmistumisjuhlia vietettiin verkkovälitteisesti perjantaina 28.5.21. Juhlassa kuultiin tuttuun tapaan myös valmistuvien terveisiä. Yhteisöpedagogiksi valmistunut Miisa Järvinen edusti juhlassa Mikkelin kampukselta valmistuvaa.
Juhlapuhe Miisa Järvinen 28.5.2021
Hyvä juhlaväki ja vastavalmistuneet, on ilo ja suuri kunnia olla täällä tänään. Kiitos jokaisesta hetkestä ja kiitos tästä mahdollisuudesta päästä vielä viimeistä kertaa koululle paikan päälle.
Oma opiskelutaipaleeni alkoi syksyllä 2017, mutta jo kesän valintakoepäivässä ihastuin Xamkin Mikkelin kampukseen. Kun saavuin pienten eksymisten jälkeen päärakennukseen, olivat tutorit toivottamassa tervetulleeksi. Tutoreiden ja koulun henkilökunnan asenne teki saman tien vaikutuksen. Myös valintakokeet olivat todella hyvin järjestetty, joka loi uskoa koulun käytäntöjen toimivuuteen. Totesin heti mielessäni, että tänne on päästävä. Hain useisiin kouluihin, mutta XAMK oli se, joka teki minuun erityisen vaikutuksen.
Myöhemmin kesällä sain ilokseni kuulla, että minut on valittu opiskelemaan yhteisöpedagogiksi. Alku oli todella jännittävää, erityisesti sen takia, että vielä viikko ennen koulun alkua minulla ei ollut Mikkelistä asuntoa tiedossa ja varauduin henkisesti nukkumaan ensimmäisen kuukauden teltassa. Onneksi sain muutama päivää ennen koulun starttaamista Moasilta asunnon, joka oli noh, opiskelukämppä, mutta pätevä ensimmäiseksi omaksi asunnoksi. Lisäksi se oli huomattavasti mukavampi pidemmällä aikavälillä kuin teltta.
Innostuin heti opiskelusta. Kurssit olivat mielenkiintoisia, opettajat ihania, opiskelutapahtumia riitti, eikä opiskelutovereissakaan ollut mitään valittamista. Heti oppi, että erityisesti yhteisöpedagogeilla on tiivis porukka ja yllättäen yhteisöpedagogit tuntuvat olevan yhteisöllisiä, vaikka mukana on paljon erilaisia vahvoja persoonia. Nautin uusiin ihmisiin tutustumisesta, joten alkuopiskelu oli lähinnä yhtä suurta ilotulitusta. Lisäksi hamusin paljon kursseja, sillä kaikki tuntui niin kiinnostavalta.
Vaikka itse opiskelu ja kaikki siihen liittyvät ihmiset olivat ihania, oli opiskeluaika myös rankkaa. Raskasta oli useat deadlinet, kauempana keskustasta ja muista opiskelutovereista asuminen sekä ennen kaikkea henkilökohtaiseen elämään tulleet vaikeat muutokset. Syksyllä 2019 läheisten sairaudet ja muut ongelmat alkoivat painaa liikaa päälle. Keväällä 2020 olin jo valmis jäämään sairaslomalle oman jaksamisen takia. Sitten saapuikin korona ja etäopiskelu, joka oli oikeastaan siinä vaiheessa itselleni paras mahdollinen asia. Ei tarvinnut ottaa lomaa koulusta, mutta sain silti tarvitsemaani lepoa. Ainut mitä jäin kaipaamaan, oli opiskelukavereiden antamat halit koulun käytävillä.
Henkilökohtaisen elämän lisäksi ongelmana oli opinnäytetyö. Opinnäytetyössä tuli jatkuvasti uusia vastoinkäymisiä ja olin todella useasti valmis luovuttamaan tai vähintään vaihtamaan aihetta. Opinnäytetyöprosessini kestikin lopulta kaksi vuotta, vaikka mieluummin olisin saanut sen yhden vuoden aikana valmiiksi. Muutenkin opiskelujen alussa ajattelin nopeuttaa opintojani ja valmistua kolmessa vuodessa, mutta loputa siinä kestikin neljä vuotta. Niin kuin täällä olostani näkee, tästä opinnäytetyöprosessistakin selvittiin, vieläpä yllättävän hyvin arvosanoin.
Opiskelu on ollut ihanaa, mutta myös rankkaa. Olen menettänyt rakkaita ihmisiä ja katsonut vierestä läheisten sairauksia. Silti haluan ennen kaikkea sanoa, että kaikesta selviää. Esimerkiksi itse olen saanut apua koulun mielenterveyspalveluiden kautta ja kehotankin kaikkia pyytämään apua, jos elämä tuntuu raskaalta. Avun pyytäminen ei ole välttämättä helppoa, mutta se kannattaa aina. Haluan myös tuoda toivoa tulevasta. Vuosi sitten en pystynyt näkemään tulevaisuudessa mitään, mutta nyt yhtäkkiä minulla on valmistumispaperit kourassa ja ensimmäinen oman alan työpaikka tiedossa. Erityisesti haluan välittää terveisiä niille opiskelutovereille, jotka eivät ole valmistuneet vielä, vaikka ehkä ajallisesti olisi pitänyt: jos minä pystyin siihen, pystytte tekin. Olkaa rohkeita ja kulkekaa omaa polkuanne välittämättä muiden epäilyksistä. Ja erityisesti onnea kaikille valmistuneille: te teitte sen!
Kiitos