Elämän tarjoamista vaihtoehdoista ja mahdollisuuksista syntyy valintojen ja sattumusten kautta ajan myötä aikamoinen tilkkutäkki, jonka merkityksen ymmärtää vasta myöhemmin. Yksi asia johtaa toiseen ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi ammatinvalinnan jälkeen yksilön havaintoja ja toimintaa alkaa ohjata ammattialan paradigma. Sairaanhoitaja käsittelee, uudistaa ja ennakoi niitä asioita, joita ammatissa tarvitaan. Joskus taas synnynnäiset tekijät, kuten uteliaisuus ja herkkyys uusia asioita kohtaan, johdattavat ihmisen uusien asioiden äärelle. Monen asian summana kohtasin tulevaisuudentutkimuksen.
Mikä sai juuri minut kiinnostumaan tulevaisuudentutkimuksesta? Tähän vastaan klassisesti, että perintötekijöiden ja ympäristötekijöiden yhteisvaikutuksella on ollut suuri vaikutus. Perintötekijöissä sain temperamentikseni introverttiuden, jonka vaikutuksesta esimerkiksi lukeminen on aina ollut mukavaa. Pohdiskelen usein myös asioiden välisiä yhteyksiä ja olin jo nuorena kiinnostunut politiikasta. Toisaalta olen erikoistumisalaksi valinnut perioperatiivisen hoitotyön, joka ideologisesti perustuu siihen, että joka hetkessä varaudutaan seuraavaa hetkeä varten.
Mielenkiintoiseksi tulevaisuudentutkimuksen tekee se, että sillä on yhtymäkohtia elämänhallintaoppeihin ja psykoanalyysiin.
Tulevaisuudentutkimus pyrkii kuvaamaan, selittämään ja ymmärtämään laaja-alaisia yhteiskunnassa tapahtuvia ilmiöitä soveltamalla eri tieteenalojen piirissä syntyvää tietoa. Tätä tietoa hyödynnetään laajimmillaan yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Mielenkiintoiseksi tulevaisuudentutkimuksen tekee se, että sillä on yhtymäkohtia elämänhallintaoppeihin ja psykoanalyysiin. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä onkin ainutlaatuinen kyky tuottaa laajempia käsityksiä yksilön tai organisaation ulkopuolisen maailman kehityssuunnista. Tulevaisuudentutkimuksen menetelmillä yksilöt ja organisaatiot pystyvät vaikuttamaan tulevaisuuteensa. (Rubin 2004a.)
Tulevaisuusverstaalla tehdään oma tulevaisuus
Tällaista kevyesti tulevaisuusorientoitunutta elämää, kuten edellä kuvailin, olen viettänyt viimeiset vuosikymmenet. Kunnes eräänä joulukuun päivänä vuonna 2017 kohtasin tulevaisuusverstaan eräällä Xamkin opintojaksolla Mikkelin kampuksella. Tulevaisuusverstas on ihana, yhteisöllinen ja osallistava menetelmä! Arvelen puhuvani kaikkien tuolloin läsnä olleiden suulla, kun sanon, että tulevaisuusverstas on todellinen helmi kaikkien työpajoiksi luokiteltavien järjestelyiden joukossa. Siinä on menetelmä, johon on sisäänrakennettu rehellisyys, luovuus, tasavertaisuus ja hauskuus.
Tulevaisuusverstaamme lopputuloksena saimme aikaiseksi hämmästyttävän toimivan ja todellisuuspohjaisen ratkaisun erääseen meitä opiskelijoita koskettaneeseen ongelmaan. Saimme opiskelijoina tuoda vapaasti aiheeseen liittyvät uhkat ja mahdollisuudet esille asiassa, josta yleensä päättävät asiantuntijat tai asemansa puolesta yläpuolellamme olevat henkilöt (vrt. Rubin 2004b).
On hykerryttävää ja riemullista tarjota osallistujille muutama tunti voimaannuttavaa ja rentouttavaa työskentelyä keskellä arkista ja hektistä aherrusta!
Sanomattakin on selvää, että tulevaisuusverstaasta muodostui minulle ja opiskelijatoverilleni Hanna-Leena Ahoselle se ainut varteenotettava vaihtoehto opinnäytetyön aineistonhankintamenetelmäksi. Odotamme innoissamme, mitä saamme tuotokseksi pitämämme tulevaisuusverstaan myötä. Tulevaisuusverstaan käytännön valmisteluihin kuuluvat konseptin mukaisesti miellyttävä taustamusiikki ja runsaat herkut osallistujille. On hykerryttävää ja riemullista tarjota osallistujille muutama tunti voimaannuttavaa ja rentouttavaa työskentelyä keskellä arkista ja hektistä aherrusta!
Tulevaisuudentutkimuksen monet mahdollisuudet
Tulevaisuudentutkimukseen liittyy olennaisesti skenaarioajattelu, jossa tulevaisuutta ei nähdä valmiiksi päätettynä vaan monien mahdollisten tulevaisuuksien kirjona. Skenaarioajattelu konkretisoituu erilaisten skenaariomenetelmien soveltamisena. Osallistaviin skenaariotyöskentelymenetelmiin kuuluvat tulevaisuusverstaan lisäksi tulevaisuuspyörä verstastyöskentelyssä, alueellinen kulttuuristrategiatyö ja kuuden tunnin tulevaisuustyöpaja. (Rubin 2004c; Rubin 2004d.)
Tulevaisuudentutkimukseen liittyy olennaisesti skenaarioajattelu, jossa tulevaisuutta ei nähdä valmiiksi päätettynä vaan monien mahdollisten tulevaisuuksien kirjona.
Tulevaisuudentutkimuksessa on olennaista pyrkiä luovaan ongelmanratkaisuun esimerkiksi kyseenalaistamalla vakiintuneita perususkomuksia. Tämä johdattaa organisaatiot joustavasti mukautumaan toimintaympäristössä ilmenevin haasteisiin. (vrt. Rubin 2004e.) Kannattaa pistää korvan taakse muutama tulevaisuudentutkimukseen liittyvä sana, joita silloin tällöin putkahtaa julkisuuteenkin: heikot signaalit, trendi, megatrendi. Nämä huomioimalla moni yritys tai organisaatio saisi kilpailijoihin nähden etumatkaa tarjoamalla ajankohtaisia, jopa edellä aikaansa olevia tuotteita ja palveluja.
Tiesittekö muuten, että eduskunnassa toimii tulevaisuusvaliokunta, jonka tärkeimpänä tehtävänä on valmistella eduskunnan vastaus tulevaisuusselontekoon, jonka valtioneuvosto laatii joka vaalikausi. Valiokunta on ansioitunut erilaisissa laajoissa ennakointihankkeissa, jotka ovat liittyneet muun muassa tietoyhteiskunnan kehitykseen, terveydenhuoltoon, Venäjän tulevaisuuteen ja globaalin biosektorin kehitykseen. (Tulevaisuusvaliokunta 2019.) Tärkeitä aiheita nyt ja tulevaisuudessa!
Heidi Rossi
sairaanhoitaja, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen (YAMK) -opiskelija
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Mikkelin kampus
Tutustu lisää:
Rubin, A. 2004a. Päätöksentekoa avustavien tieteiden kentässä. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Turun yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/perusteet/tulevaisuudentutkimus-tiedonalana/paatoksentekoa-avustavien-tieteiden-kentassa/ [viitattu 10.6.2019].
Rubin, A. 2004b. Tulevaisuusverstas. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Turun yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/menetelmat/skenaariotyoskentelyn-sovelluksia/osallistavat-menetelmat/tulevaisuusverstas/ [viitattu 10.6.2019].
Rubin, A. 2004c. Skenaarioajattelu tulevaisuudentutkimuksessa. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Turun yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/menetelmat/skenaarioajattelu-tulevaisuudentutkimuksessa/ [viitattu 10.6.2019].
Rubin, A. 2004d. Skenaariotyöskentelyn sovelluksia. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Turun yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/menetelmat/skenaariotyoskentelyn-sovelluksia/ [viitattu 10.6.2019].
Rubin, A. 2004e. Skenaariomenetelmä työkaluna. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Turun yliopisto. Tulevaisuuden tutkimuskeskus. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/menetelmat/skenaarioajattelu-tulevaisuudentutkimuksessa/skenaariomenetelma-tyokaluna/ [viitattu 10.6.2019].
Tulevaisuuden tutkimuksen seura ry. 2019. WWW-dokumentti. Saatavissa: www.tutuseura.fi [viitattu 10.6.2019].
Tulevaisuusvaliokunta. 2019. Eduskunta. WWW-dokumentti. Saatavissa: https://www.eduskunta.fi/FI/lakiensaataminen/valiokunnat/tulevaisuusvaliokunta/Sivut/default.aspx [viitattu 10.6.2019].