Hankalan kevään jälkeen pääsimme vihdoin pitämään Ruokahävikki kuriin –hankkeen aloitustilaisuuden Kouvolassa 4.8.20. Jo aiemmin huhtikuulle suunniteltu kick off tilaisuus jouduttiin siirtämään kesän jälkeiseen aikaan ja kaksipäiväinen ”kiertue” typistyi yhteen päivään, koronan aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Jotta mahdollisimman moni kuitenkin pääsisi osalliseksi tapahtumasta, löytyvät kaikki esitystallenteet hankkeen verkkosivuilta www.xamk.fi/ruokahavikkikuriin. Sieltä ne voi käydä katsomassa itselle parhaiten sopivana ajankohtana.
Ruokahävikki kuriin Kaakkois-Suomessa –hankkeen kic off tilaisuus oli saanut vieraakseen asiantuntijoita kertomaan ruokahävikin vaikutuksesta ympäristöön sekä välineistä, joilla voidaan hävikkiä mitata ja ehkäistä. Lisäksi kuulimme asiaa Kaakkois-Suomen luomutuotannon tilanteesta sekä verkostoimisen tuomista eduista.
Ruokahävikki kuriin
Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa globaalisti ja paikallisesti meihin kaikkiin. Ympäristön huomioiminen ruokapalveluissa on tätä päivää, sillä elintarvikeketjun tuottamat ympäristöpäästöt ovat suuria. Yksi huomioitava ongelmakohta on syömäkelpoisen ruon päätyminen jätteeksi. Ravitsemispalvelut ovat yksi tärkeimmistä vaikuttajista ruokahävikin ehkäisemisessä. Jotta pystyisimme ymmärtämään tai hyväksymään muutoksen ja siihen liittyvän muutostyön, on tutkitun faktatiedon esille tuominen tärkeää.
Luonnonvarakeskus (Luke) on tehnyt jo usean vuoden ajan tutkimus- ja kehittämistyötä ruokahävikkiin liittyen. Kick off tilaisuudessa Sampsa Nisonen, Research Scientist (Luke,) kertoi ruokajätteen vaikutuksista maailmanlaajuisesti sekä EU:n tavoitteista ruokahävikin ehkäisemiseksi. Tärkeänä yhteenvetona Nisonen linjasi, että ravitsemispalveluissa hävikkiä syntyy suhteellisen paljon valmistettua ruokamäärä kohti. On hyvä kiinnittää huomiota hävikkiin, sillä se lisää turhia päästöjä. Jokainen on vastuussa omasta hävikistä, joten mittaaminen ja suunnitelmallisuus toiminnassa on tärkeää.
Entä miten ruokahävikkiä voidaan mitata. Tähän on olemassa jo järjestelmiä, jotka helpottavat mittaamista ja tulosten koontia ja seurantaa. Kaakkois-Suomalaista osaamista edusti Lappeenrannassa kehitetty Biovaaka, jonka toiminnasta kertoi Valtteri Ahonen, asiakkuuspäälikkö, Biovaaka Oy. Ruokahävikki mittausta tehdään käytännössä siihen kehiteltyä vaakaa apuna käyttäen. Taustalla oleva ohjelmisto kerää tiedot yhteen ja minkä kautta saadaan raportteja hävikkilajeista sekä määristä, niin kiloina kuin euroinakin. Saadun tiedon kautta voidaan jäljittää ruokahävikin syntypisteet ja reagoida muutostarpeisiin.
Ylijäämäruokaa jota ei voida enää uudelleen laittaa tarjolle, ei tarvitse automaattisesti laittaa biojätteeseen. Varsinkin linjastosta tarjottava ruoka, on haasteellinen tarjoilutapa ruokahävikin suhteen. Monissa paikoissa ruokaa myydään esim. henkilökunnalle lounasajan lopussa edullisempaan hintaan. ResQ Club sovellus tarjoaa nettimyyntialustaa ravintoloille, kahviloille ja kaupoille, jonka kautta voidaan laittaa annoksia/tuotteita myyntiin. Tästä palvelusta sekä omiin mm. ravintoloitsijana oleviin kokemuksiin perustuvista huomioista, oli kertomassa Antti Tuomola, kehityspäällikkö ResQ Club.
Verkostoitumalla kestäviä ruokapalveluita
Keskeisiä keinoja vähentää ilmastovaikutuksia ruokapalveluissa ruokahävikin vähentämisen lisäksi ovat kasvisruoan lisääminen, lähi- ja luomutuotteiden käyttö sekä sesonkituotteiden huomioiminen ruokalistoilla. Luomu lentoon Kaakkois-Suomessa –hanke on selvittänyt luomutuotannon tilaa Kaakkois-Suomen alueella. Hankkeen projektipäällikkö Anne Hytönen Xamkista, valotti tämän hetkistä tilannetta Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueiden luomutuotteista, luomutilojen määrästä sekä luomutuotteiden kulutuksesta. Lisäksi Luomu lentoon ja Ruokahävikki kuriin hankkeiden välisessä yhteistyössä, on tahtotila vahvasti ollut luomu- ja lähituottajien sekä alueen ruokapalvelutoimijoiden verkostoitumisen edistämisessä.
Matkailu- ja ruokapalveluita tuottavat yritykset ovat usein pieniä toimijoita. Yksin puurtaminen voi olla hyvinkin raskasta. Monesti jo vain ajatusten vaihto kollegan kanssa voi auttaa ongelmatilanteiden ratkaisemisessa tai uuden idean luomisessa.
Projektipäällikkö Jouni Alén, Aikuiskoulutus Taitajista, kertoi mitä verkostoituminen on sekä sen tuomista hyödyistä. Verkostoitumisessa muodostetaan sosiaalisia suhteita ja erityisesti ammatillisessa verkostoitumisessa ammattiin liittyvän suhteen rakentaminen nousee esiin. Parhaimmillaan verkostoituminen on vastavuoroista kanssakäymistä, neuvon ja avun saamista ongelmatilanteissa, mikä auttaa arjessa jaksamisessa. Yhteistyö voi osaltaan tuoda myös säästöjä ja kerryttää kustannusetuja, mikä ei ole olleenkaan huono asia.
Tästä on hyvä jatkaa
Ruokahävikki kuriin Kaakkois- Suomessa hanke on siis pienten maaseudun ruokapalveluita tuottavien yritysten asialla. Me haluamme osaltamme edistää yritysten toimintaa ympäristön kannalta kestävämpään suuntaan. Korona tietysti tuo toiminnalle omat haasteensa, mutta yleensähän haasteet on luotu voitettavaksi. Näin me myös ajattelemme.
Antoisan kick off päivän, voi vaikka päättää Jounin Alénin esille tuomaan ajatukseen ”Kivoja ihmisiä on kiva auttaa”.
Nähdään hankkeessa!
Kirjoittaja
Merja Ylönen, projektipäällikkö, Xamk