Vuonna 2022 Xamkin kansainvälisen toiminnan ja koulutusviennin johtajana aloittanut Santeri Koivisto lähti itsekin aikanaan luokanopettajan opintoja tehdessään ulkomaille vaihtoon. Kun kotiyliopistolla ei ollut osoittaa hänelle vaihtopaikkaa, hän lähti omin päin Espanjaan tutkijaharjoittelijaksi.
”Olin vuoden Madridissa ja asuin lähiössä, joka oli ylitsevuotavan monikulttuurinen ja -arvoinen. Huomasin, että minussa tapahtui suuri asennemuutos, kun monikulttuurisuudesta tuli osa arkeani. Nykyään Xamkin kampukset ovat jo lähtökohtaisesti monikulttuurisia, joten kotimaassakin voi kartuttaa kansainvälistä osaamistaan.”
Koivisto arvioi, että vaihtovuosi paransi hänen kielitaitoaan, kehitti kulttuurisensitiivisyyttä ja vahvisti yrittäjyyttä, joka alkoi jo opiskeluaikana.
”Perustin yrityksen suomalaisen kaverini ja netistä löytyneen jenkkiopettajan kanssa eli firma oli kansainvälinen jo ensimmäisestä päivästä alkaen.”
Hän muistuttaa, että Xamkissa 6-7 prosenttia valmistuneista on jo yrittäjiä.
”Xamk tarjoaa yrittäjyydelle monikulttuurisen ympäristön, tukiverkostot, asiantuntemusta sekä laboratorioympäristöjä tehdä tuotekehitystä. Kun opiskelijoilla ei yleensä ole vielä asuntolainaa, eikä lapsiperheen arkea, ajankohta yrityksen perustamiseen on oivallinen.”
Nykyopiskelijoiden vähäinen kiinnostus opiskeluun, harjoitteluun tai päättötyön tekoon ulkomailla kummastuttaa häntä. Hän toivoisi, että opiskelijat antaisivat itselleen aikaa kokemusten hankkimiseen ulkomailta.
”Yhteistyöoppilaitoksissamme suoritetut opinnot luetaan hyödyksi tutkintoihimme ja mitä sitten, vaikka ei valmistuisikaan ihan sillä kaikkein nopeimmalla aikataululla. Tekee hyvää, jos on vähän aikaa testailla, mitä haluaa ryhtyä tekemään.”
Kysele avoimin mielin
Kansainvälistymisessä Xamk kuuluu edelläkävijöihin, joten sillä on tarjota osaamista, pitkä kokemus ja poikkeuksellisen laajat yhteistyöverkostot.
”Vaihtomahdollisuuksia löytyy kaikista koulutusohjelmista. Lähtijöitä myös tuetaan rahallisesti. Kannattaa kysellä avoimin mielin mahdollisuuksista kv. toimiston asiantuntijoilta. Maailma on täynnä mielenkiintoisia nurkkia, ja ne löytyvät vain kyselemällä ja selvittämällä.”
Koivisto muistuttaa, että esimerkiksi hoiva-alan opiskelijoita on jo pitkään hakenut kokemuksia Afrikan maista ja Aasiasta esimerkiksi Nepalista.
”Usein tällaiset harjoittelujaksot ovat palkattomia, mutta ne luetaan osaksi opintoja, asumista tuetaan ja saat tukea myös elantoon ulkomailla.”
Päättötöidenkin tekeminen on mahdollista vaikkapa osana eurooppalaisten kumppaniyliopistojen kanssa sovittua yhteistyötä. Myös ns. tuplatutkintoja voivat suorittaa etenkin liiketalouden ja tekniikan alojen opiskelijat.
Kun Xamk alkoi rakentaa kansainvälistä toimintaansa, yhteistyökumppaniyliopistojen opiskelijoille haluttiin tarjota opintoja Mikkelissä englanninkielisellä kesälukukaudella. Samalla luennoitsijoiksi kutsuttiin kumppanioppilaitosten opettajia.
”Ensi kesänä englanninkielistä kesälukukautta tarjotaan jälleen yhteistyökorkeakoulujemme opiskelijoille ja opettajille. Seuraava vuonna opintoja avataan myös omille opiskelijoillemme.”
Vaihtojen ei tarvitse kestää kokonaista vuotta tai useita kuukausia. Kymmenen korkeakoulun verkosto tarjoaa myös 1-2 viikon pituisia jaksoja vaihto-opiskelijoille.
”Kansainvälisyyspalveluiden toimistoon voi tulla juttelemaan ihan tabula rasa -meiningillä eli ilman mitään ennakkosuunnitelmia tai -ajatuksia. Maailmalle voi lähteä vaikka vain muutamaksi päiväksi. Ihan oman elämäntilanteen ja toiveiden mukaan.”
Koivistolla on täsmävinkki myös niille opiskelijoille, jotka eivät mielellään liiku lentokoneella.
”Eurooppaan pääsee hyvin laivoilla ja nopeilla junilla, ja matka-aikaa voi käyttää opiskeluunkin.”
Tärkein vinkki opiskelijoille on kuitenkin, että ketään ei tulla kotia poimimaan maailmalle.
”Tärkeintä on, että ensimmäisen tai toisen vuoden aikana alkaa selvittää avoimin mielin, mitä kaikkea voisi olla tarjolla. Maailmalla voi tehdä yhteisprojekteja, opiskella, harjoitella, tehdä tuplatutkintoja ja jatkaa vaikka maisteriopintojakin. Tilastot vahvistavat sen, että vaihdossa käyneet opiskelijat myös työllistyvät paremmin ja tienaavat enemmän.”
Kysyttäessä kenelle Koivisto haluaa heittää seuraavaksi haasteen tulla haastatelluksi kansainvälisyysteemasta, vastaus tulee kuin apteekin hyllyltä:
”Seuraavaksi haastateltavaksi ehdotan Xamkin Talent Boost -tiimin Valeria Pintoa – hänellä on mielenkiintoinen ja melkoisen polveileva polku ympäri maailmaa.”
Teksti ja kuvat: Päivi Kapiainen-Heiskanen