Esimerkkejä paikkatietoiseen visualisointiin liittyen

Seuraavien kuvien avulla on tarkoitus tuoda esille joitakin karttavisualisoinnin keskeisiä asioita. Tapaukset ovat tarkoituksella voimakkaasti yksinkertaistettuja ja karrikoituja. Esimerkkeihin liittyy myös pohdittavia kysymyksiä. Kaikki esimerkeissä käytetyt paikkatietoaineistot ovat saatavilla avoimena datana.

Kohteena on Mikkeli, Etelä-Savon maakuntakeskus. Sen pinta-ala on n. 3 200 km², ja keskustaajama kuuluu asukaslukuluokituksessa luokkaan 5. Ilman tietoa kohteiden suhteista johonkin muuhun ympäröivään, sen sijainti ei hahmotu. Entä jos et tiedä missä Mikkeli tai Etelä-Savo sijaitsevat?

Käyttämällä taustakarttaa, Mikkelin sijainti Suomessa on hahmotettavissa. Esimerkkitapauksessa taustakartta havainnollistaa myös kohteen sijoittumista suhteessa vesistöihin ja maanpinnan korkeusalueisiin.

Pelkkä nuppineula ei kuitenkaan havainnollista kohteesta mitään muuta tietoa. Onko Mikkeli pinta-alaltaan iso vai pieni kunta Suomessa? Onko keskustaajamassa enemmän vai vähemmän asukkaita kuin muissa maakuntakeskuksissa?

Nuppineula symbolina ei myöskään sinällään ilmaise, että kyseessä on kaupunki. Mikäli symbolin koolla ei pyritä kuvaamaan esimerkiksi jotain kohteeseen liittyvää suuruusluokkaa, sen tulisi olla sopiva suhteessa muihin näkyviin tietoihin ilman, että symboli sotkee tai peittää muita merkintöjä, mutta kuitenkin erottuu selkeästi. Onko esimerkkitapauksen symbolointi onnistunut?

(Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskartan 1:4,5 milj. 09/2016 aineistoa. CC 4.0 BY)

Esittämällä Mikkeli kartalla kuntarajaa kuvaavalla viivalla, sen koosta ja alueellisesta ulottuvuudesta saa jonkinlaisen käsityksen. Koska muita kuntia ei ole esitetty, sen pinta-alaa ei saa vertailtua. Taustakartan perusteella havaitaan myös, että sen alueelle osuu jonkin verran vesistöä. Kohteen voisi esittää myös kokonaan väritettynä polygonina, jolloin tulisi harkita sen osittaista läpinäkyvyyttä, mikäli kohteen alle jäävillä pohjakartan tiedoilla on merkitystä käyttötarkoituksen kannalta. Onko esimerkkitapauksen värimaailma onnistunut?

(Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskartan 1:4,5 milj. 09/2016 aineistoa. CC 4.0 BY)

Mikäli esimerkkitapauksen viestinä olisi kuvata Mikkelin suhdetta päätieverkkoon, visualisointi voisi näyttää vaikkapa seuraavalta. Mitä eripaksuiset viivat pyrkivät kuvaamaan? Onko pohjakartalla liikaa tai turhaa informaatiota? Onko Mikkelin kuvaaminen graafisella kaupunkisymbolilla perusteltua (pelkän pisteen sijasta)?

(Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskartan 1:4,5 milj. 09/2016 aineistoa. CC 4.0 BY)

Seuraavana kohteena on Valtatie 5. Se on 905 kilometrillään Suomen toiseksi pisin valtatie, joka kulkee Heinolan Lusista Mikkelin, Kuopion ja Kajaanin kautta Sodankylään. Se kulkee kaikkiaan 26 kunnan alueella.

Pistemäinen symboliesitys ei sovi ollenkaan luonteeltaan viivamaiselle kohteelle.

(Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskartan 1:4,5 milj. 09/2016 aineistoa. CC 4.0 BY)

Tuomalla pohjakartalle päätieverkko, ja symboloimalla Viitostie eri värillä, sen asema Suomessa selkiytyy. Viesti vahvistuu yhdistämällä viivaesitykseen symboli, joko on tunnistettavissa muista yhteyksistä (kuten liikenneviitoista). Kuinka voitaisiin viestiä alku- ja loppupään sekä matkan varren paikkoja? Entä läpikulkukuntia?

(Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskartan 1:4,5 milj. 09/2016 aineistoa. CC 4.0 BY)

Tuomalla kartalle Suomen kunnat aluemaisina polygoneina, paikkatietojen avulla voidaan visualisoida (ja löytää) ne kunnat, joiden aluetta Viitostie halkoo. Muiden kuntien aluepolygonit on esitetty pelkillä reunaviivoilla. Polygonit voitaisiin tarvittaessa värittää automaattisesti dataan perustuen, esim. asukasluvun mukaan, mikäli sellainen tieto on liitettynä graafisiin elementteihin. Miten pohjakartan saisi näkymään myös läpikulkukuntien kohdalla? Ovatko esimerkkitapauksen kuntarajoja kuvaavat viivat riittävän selkeästi erottuvia? Sopiiko merenrantaviivan esittäminen muuhun karttakuvaan?

(Sisältää MaanmittauslaitoksenYleiskartan 1:4,5 milj. 09/2016 aineistoa. CC 4.0 BY)