Opettajille
Yhteiskehittäminen on vertaisten kesken tapahtuvaa yhteistyötä ja perustuu samanaikaiseen tekemiseen. Yksin tekeminen ilman rikastavaa vuorovaikutusta ei ole yhteiskehittämistä. Mukaan voidaan ottaa kaikkia niitä osapuolia, joita kehittämisen aihe koskettaa.
Yhteisöllisyys, kokemuksellisuus ja ongelmanratkaisu
Yhteiskehittämisen tapahtumat edustavat työelämälähtöistä pedagogiikkaa. Tapahtumat yhdistävät luontevasti opiskelijat, työelämän toimijat ja TKI-toimijat.
Yhteiskehittämistä opitaan ratkaisemalla yhdessä aitoja työelämään liittyviä haasteita. Yhteiskehittämisessä on piirteitä yhteisöllisestä, kokemuksellisesta ja ongelmalähtöisestä oppimisesta.
Aluksi yhteiskehittämiselle asetetaan tavoitteet. Kehittämistyöhön valmistaudutaan etukäteen esimerkiksi menetelmiä opiskelemalla. Kehittämisen jälkeen reflektoidaan saatuja oppimiskokemuksia ja osaamisen kehittymistä.
Lue lisää opettajan oppaasta!
Ota tapahtumat osaksi opetusta
Yhteiskehittämisen tapahtuma soveltuu oppimisen paikaksi, jos on mahdollisuus
– kokeilla käytännössä jotakin, mistä on opiskeltu tietoperustaa (teoria)
– saada yrityksiä, organisaatioita, hankkeita tai muita kumppaneita mukaan tuomaan kiinnostavia haasteita ratkaistavaksi
– yhdistää eri koulutusten opiskelijoita monialaisiksi tai kansainvälisiksi ryhmiksi
– saada toteutukseen ja järjestelyihin resursseja yhdistämällä useamman koulutuksen tapahtuma.
Opetusyhteistyötä
Lähtökohtana voi olla opetusyhteistyö kumppanin kanssa. Tällöin yhdessä tekemisen prosessi on oppimisen kannalta tärkeämpi kuin siitä syntyvä tuotos.
Yhteistyökumppanit – yritykset, organisaatiot tai hankkeet – osallistuvat oppimisen tuottamiseen, ja tuotokset ovat ideoita tai syötteitä, joita kumppani voi jalostaa pidemmälle.
… tai toimeksiannon toteuttaminen
Toinen vaihtoehto on tuottaa toimeksiantajille – yrityksille, organisaatioille tai hankkeille – haluttu lopputuotos eli toteuttaa toimeksianto.
Lopputuotos on tärkeä ja siihen liittyvät selkeät tavoitteet, ohjaus, sopimukset, vahva sitoutuminen halutun tuloksen saavuttamiseen ja palkitseminen.
Oppaassa kerrotaan lisää esimerkiksi intensiivisestä tai ositetusta tapahtumasta, opiskelijoiden innostamisesta, monialaisista ryhmistä ja suorituksen arvioinnista.
Mitä tapahtumissa opitaan?
Yhteiskehittämisen tapahtumissa kasvatetaan ja aktivoidaan asiantuntijuutta. Taidot ja osaaminen voidaan jaotella esimerkiksi kolmeen tasoon:
– geneerinen osaaminen eli siirrettävissä olevat taidot, esimerkiksi ongelmanratkaisukyky
– yhteiskehittämisen menetelmien osaaminen
– substanssin osaaminen, kuten haastetehtävän aihe tai teema.
Näitä opitaan ja näitä työelämä arvostaa ja tarvitsee jatkuvasti.
– ryhmässä toimimista ja sujuvaa vuorovaikutusta
– ongelmanratkaisukykyä ja ongelmaan liittyvän tiedon hankintaa
– tietoteknisiä- ja digitaitoja
– luovaa ideointia
– kykyä hahmottaa kokonaisuus ja rajata siitä sopiva pala
– toimeenpanon taitoa
– esitystaitoa ja pitchausta
– ja lisäksi: voimaantumisen kokemuksia.
Yhteistyö muiden alojen kanssa avasi silmiä. Jokaisen oma osaaminen pääsi hyvin esiin. Ylipäätään suunnittelusta ja sen toteuttamisesta sai vähän esimakua.
En enää pelkää työskennellä monikulttuurisissa ryhmissä ja esittää englanniksi.
Opin vähemmän kriittistä suhtautumista itseen.
Opin tekemään tehokkaasti töitä myös tuntemattomien kanssa.
Lisää oppimisesta Tutkittua tietoa -osiossa ja oppaassa.
Ketkä tekevät tapahtuman? Tekijät ja roolit
Yhteiskehittämisen tapahtumissa tarvitaan monia osapuolia ja erilaisia rooleja.
Osapuolet on hyvä kytkeä mukaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Oppaassa kerrotaan lisää osapuolten rooleista ja tehtävistä tapahtumissa.
Millainen on sopiva haastetehtävä?
Kumppani tai toimeksiantaja voi olla esimerkiksi kasvu- tai kehityshakuinen yritys, muu organisaatio tai TKI-hanke. Kumppaneiden odotukset on hyvä tunnistaa ja sopia realistinen ja saavutettavissa oleva taso yhteiskehittämisen tuloksille.
Haastetehtävän pitää sopia opiskelijoiden valmiuksiin ja opintojakson teemaan. Haaste ei saa olla liian monimutkainen tai spesifi, vaan opiskelijoilla pitää olla mahdollisuus onnistua. Jos aihe kiinnostaa opiskelijoita, he yleensä työskentelevät innokkaammin.
Tehtävän muotoilu
Haastetehtävän muotoilu käynnistyy keskustelulla kumppanin kanssa. Yhteiskehittäminen opiskelijoiden kanssa on hyvä nähdä oman ajattelun haastamisena.
Haasteen aiheen pohdinnassa voi käyttää monenlaisia apukysymyksiä:
– Mikä on se juttu, joka on pöytälaatikossa mutta jota et ole ehtinyt tai uskaltanut viedä eteenpäin?
– Mitkä ovat niitä isoja asioita, joita olet miettinyt?
– Mihin maailma on menossa jonkin asian suhteen?
– Mitä asiaa haluaisit ymmärtää vähän enemmän?
– Minkä asioiden pohtimiseen kannattaisi käyttää aikaa?
Keskustelun perusteella kumppanille voidaan tehdä ehdotus haastetehtävästä tai haasteen muotoilu voidaan tehdä yhdessä. Tehtävä pitää rajata niin, että se aidosti jättää mahdollisuuden näkökulmien valinnalle ja luovuudelle.
Oppaassa kerrotaan aiheesta lisää ja mukana on mallipohja haasteen muotoilua varten.
Millaisia käytännön järjestelyjä tarvitaan?
Monialaisen tapahtuman järjestäminen vaatii organisoimista, aikaa ja yksityiskohtien sopimista. Suunnittelu käynnistetään yleensä 6–8 kuukautta ennen tapahtumaa. Oppaassa on yksityiskohtaisia ohjeita käytännön järjestelyistä sekä verkko- että lähitapahtumaan.
Tavoitteet, teemat ja toimijat
– mitkä koulutukset tai opintojaksot osallistuvat tapahtumaan (monialaisuus)
– mikä on yhteiskehittämisen tavoite oppimisen kannalta
– millaista osaamista opiskelijoilla tulee olla ennen tapahtumaa
– haastetehtävä(t) muotoillaan kumppanin kanssa
– hankitaan fasilitoijia tai mentoreita pienryhmien työskentelyn tueksi
– sovitaan tulosten omistusoikeuksista (IPR)
Ajankohta ja muoto
– lyhytkestoinen tapahtuma vai pitkälle aikavälille ositettu
– työskennelläänkö päivällä, illalla, yön yli, viikonloppuna
– onko tapahtuma pakollinen vai valinnainen osa opintojaksoa
– lähitoteutus vai täysin verkkototeutus
Laajuus
– tapahtuman osuus opintojaksosta yleensä 1–3 op
– sisältää valmistautumisen, osallistumisen ja reflektoinnin
Haastetehtävät ja ryhmät
– pienryhmissä yleensä 3–5 henkeä
– osallistujat jaetaan monialaisiin ryhmiin etukäteen
– samaa haastetta ratkaisee useampi pienryhmä
– haasteiden aiheet ja materiaalit avataan osallistujille ennen tapahtumaa
Kustannusten arviointi
– tilat, materiaalit, viestintä, tarjoilut, inspiroiva ohjelma, tapahtuman juonto, IT-tuki jne.
Ohjelma ja tapahtuman rakenne
– laaditaan tapahtuman ohjelma, aikataulu ja ohjeistus
– malliohjelman perusrakenne oppaassa (linkki)
Tapahtuman aikana
– edistetään rentoa tunnelmaa, sallivaa ilmapiiriä ja yhdessä tekemistä
– mentorit/ fasilitoijat tukevat ryhmien työskentelyä
Raadin työskentely ja arviointi
– lopuksi ryhmät pitchaavat ehdotuksensa raadille
– raati arvioi ja palkitsee parhaat (arvioinnin kriteerejä oppaassa)
Tapahtuman jälkeen
– palautetta hankitaan osallistujilta, mentoreilta ja kumppaneilta (palautelomakkeen malli on oppaassa)
– opiskelijat reflektoivat oppimistaan
– sovitaan tulosten jatkohyödyntämisestä
