Korona – jokaisen virtuaalisen kahvipöytäkeskustelun pääteema tänä keväänä. Koronan tuomista haasteista nuorisotyön osalta on puhuttu ja kirjoitettu paljon, mutta yhtä tärkeää on nostaa esille myös onnistumisen kokemuksia. Yksi monista onnistumisen kokemuksista koettiin ”DIGIVOIMAA – digihyvinvoinnilla yhteiskunnallista osallisuutta” -hankkeen kevään 2020 digihyvinvoinnin valmennuspilottien toteuttamisessa. Digivoimaa-hanke on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenian yhdessä Etelä-Savon Liikunta ry:n, Mediakasvatusseuran ja Ammattiopisto Spesian kanssa toteuttama hanke, jolla pyritään vahvistamaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten digitaalista hyvinvointia. Hankkeen valmennusohjelmissa kehitetään nuorten digitaalisia valmiuksia, joita hyödyntäen valmennettavat nuoret kykenevät vahvistamaan opiskelu- ja työelämätaitojaan sekä lisäämään itsenäistä toimintakykyään.
Digivoimaa-hankkeen etuna oli, että hankkeen toimenpiteet olivat jo lähtökohtaisesti suunniteltu toteutettaviksi verkkoympäristössä digitaalisen viestintäteknologian sovelluksia hyödyntäen. Tästä huolimatta poikkeustila pakotti myös digihankkeen koettelemaan rajoja sekä kehittämään ja innovoimaan uusia toimintatapoja. Vaikka korona pakotti muutoksiin sekä sopeuttamaan toimintaa, löysimme tapoja, joilla tukea nuoria myös kriisin aikana.
Kevään aikana Digivoimaa-hankkeella oli viisi digihyvinvointipilottia ympäri Suomea. Hyvinvointipiloteissa joukko Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogiikan opiskelijoita ja sosionomiopiskelijoita toimivat digikoutseina eli vertaisnuorina työpaja- ja starttipaja nuorille. Valmennusten keskiössä olivat verkkokeskustelut, joissa digikoutsit tukivat nuoria digihyvinvoinnin osa-alueisiin liittyen. Nämä verkko-ohjaukset jouduttiin vetämään läpi sovitellussa aikataulussa, koska pilottialueiden nuorisopalvelun toiminnan siirtyminen verkkoon otti oman aikansa. Juvenia toteuttamien hyvinvointipilottien lisäksi Suomen Nuoriso-opiston Nuoriso- ja yhteisöohjaaja opintolinjan opiskelijat toimivat digikoutseina oppilaitosyhteistyössä, jossa koutsaus oli toiminnallisempaa. Tutuksi tulivat mm. verkossa yhdessä pelattava Saarella-peli, verkkokimble, yhteispiirto-ohjelmat sekä digikävelyt.
Koronan tuomat muutokset haastoivat toimintaa muun muassa aikataulujen ja valmennustenrakenteen osalta. Tästä huolimatta päämäärätietoinen yhteistyö, johon opiskelijat, nuoret ja pilottiorganisaatiot sitoutuivat, kantoi. Esimerkiksi Hämeenkyrön Starttipajan Samuli Kaukonen totesi hyvinvointipilotista:
”Hankkeen käynnistyessä astui sitten Koronakin mukaan kuvioon. Tämä tarkoitti, että starttimmekin siirtyi kokonaan etävalmennukseen. Tässä kohtaa hanke tuli mahtavalla ajoituksella meidän toimintaan ja saimme hankkeesta sisältöä toimintamme keskiviikko päiviin.”
”Hankkeelle ja hankkeen työporukalle annan arvosanaksi kiitettävän kaikesta toiminnasta, jota ei edes Korona haitannut.”
On todennäköistä, että yhteiskunnan normalisoituessa digitalisaation hyödyntäminen vähenee nuorisotyön kentällä. Digivoimaa-hankeväki kuitenkin toivoo, että parhaat käytänteet ja digitaaliset välineet juurtuvat päivittäiseen toimintaan, sillä erityisesti poikkeusaikana ne osoittivat tarpeellisuutensa. Samoin uskomme, että digitaalisen hyvinvoinnin merkitys tulee kasvamaan lähitulevaisuudessa, kun olemme yhä enemmän etäyhteyksien varassa. Koronakevät osaltaan joudutti nuorisopalveluiden digiloikkaa, mikä lisäsi digitaalisten sovellusten ja toimintatapojen vakiintumista osaksi nuorisotyötä. Hankkeen näkökulmasta oli myös hienoa, että monet nuorisoalan toimijat alkoivat käyttää nettipelaajien kehittämää Discord-sovellusta osana omaa verkossa tapahtuvaa toimintaansa. Sama sovellus oli jo viime vuonna valittu hankkeen verkko-ohjausten alustaksi, joten hankkeen kouluttamat digikoutsit saivat aivan oikean käyttökokemuksen ja -tuntuman perehtyessään verkko-ohjauksen ehkä jopa käytetyimpään työkaluun. Verkko-ohjauksen ja digitaalisen nuoristyön saloihin tutustuneet opiskelijat saavat opinnoistaan Xamkin auktorisoiman Digikoutsi-diplomin, jolla voi todentaa hallitsevansa verkko-ohjauksen ja diginuorisotyön periaatteet ja käytännöt.
Mitä lopulta opimme tästä keväästä? Korona opetti, että tulevaisuuteen suuntautunut toiminta, johon liittyy sekä kyky sopeutua että halu kehittää uutta on tärkeä asia hanketyössä. Poikkeusoloissa joustavuus ja yhteinen päämäärä, johon kaikki toteuttajat ja kumppanit sitoutuvat avain onnistumisiin. Tänä keväänä nuorisotyön kenttä on osoittanut pystyvänsä samaan, kun erilaisia digiloikkia on otettua ympäri Suomea. Iso kiitos onnistuneesta keväästä yhteistyöorganisaatioille. Yhtälailla Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Suomen Nuoriso-opiston opiskelijat osoittivat ammattimaista työotetta sopeutumalla muutoksiin joustavasti, ja olivat rakentamassa onnistunutta valmennusjaksoa.
Kirjoittajat
Riina Hämäläinen
Jarmo Rinne