Metsien ja metsäbiotalouden merkitys Etelä-Savolle on suuri. Alueella kasvaa huomattavat metsävarat, mutta valitettavan suuri osa puusta, erityisesti männystä, ohjautuu maakunnan rajojen ulkopuolelle jalostettavaksi. Savonlinnassa on ryhdytty toimenpiteisiin, joilla pyritään lisäämään alueellista puubiomassan jalostusastetta ja edistämään metsäbiotalouden teollisia investointiedellytyksiä. Tavoite pohjautuu Etelä-Savon alueellisen metsäohjelman (2016-2020) linjaukseen tukkipuun, erityisesti männyn, korjuu- ja jalostusasteen nostamiseksi maakunnassa.

Luonnonvarakeskus päivitti vuonna 2018 arvioitaan Suomen metsävaroista ja niiden käytöstä. Etelä-Savon mäntytukin hakkuumahdollisuus on uuden arvion mukaan 1,97 miljoonaa kuutiota vuodessa, eli 0,37 miljoonaa kuutiometriä edellistä arviota suurempi. Myös puumarkkinatilanne on muuttunut merkittävästi lähivuosina. Etelä-Savon mäntytukin hakkuumäärä vuonna 2015 valmistuneessa metsäohjelmassa oli 1,2 miljoonaa kuutiota.  Lähialueiden uusien selluinvestointien myötä korjattavan kuitupuun ohessa myös järeän tukkipuun määrä on kasvanut huomattavasti ja tällä hetkellä havutukin hakkuut lähentelevät jo melkein täyskäyttöä.  Mäntytukin osalta käyttö kuitenkin edelleen laahaa ja suurin osa alueella hakatusta mäntytukista kuljetetaan maakunnan ulkopuolelle jalostettavaksi.

– Vaikka metsien käyttöaste on maakunnassa tosiaan nyt varsin hyvä, on erityisesti Savonlinnan seudulla edelleen mahdollisuus lisätä tukkipuun jalostamista, Etelä-Savon Metsäkeskuksen aluejohtaja Antti Heikkilä täsmentää.

Sahaustoiminnan laajentamiselle edellytykset olemassa

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk on selvittänyt alueellisessa Biosaha-kehityshankkeessaan mäntysahan ja siihen kytkeytyvän metsäbiojalostamon investointiedellytyksiä Savonlinnan alueella.

Selvitystyö perustui olettamukseen, että puutoimitukset pyritään aina ohjaamaan lähimpään toimituspisteeseen. Suunnitellun sahan hankinta-alueen vaikutuspiirissä Itä- ja Kaakkois-Suomessa on mäntytukin käyttöä entuudestaan noin 3,6 miljoonaa kuutiota, mutta kuljetusmatkat ovat paikoittain hyvin pitkiä.

– Suuren mittakaavan mäntysahausta harjoitetaan Pohjois- ja Etelä-Karjalassa suurten puunjalostusintegraattien yhteydessä. Savonlinnan seutu olisi raaka-ainevaroiltaan ja logistisesti ihanteellinen kohde sahaustoiminnan kasvattamiseen, jolloin sivuvirtana tuleva selluhake olisi edelleen hyödynnettävissä Etelä-Karjalan kemiallisen metsäteollisuuden raaka-aineena. Samalla tukit ohjattaisiin nykyistä kustannus- ja ympäristötehokkaammin raaka-ainevarantojen keskellä olevalle tuotantolaitokselle, projektipäällikkö Noora Haatanen Xamkin Savonlinnan Kuitulaboratoriosta toteaa.

Savonlinnan alueen sahainvestoinnille kannattavin ratkaisu olisi hankinta-alueella jo toimivan sahateollisuuden toimijan lisäinvestointi. Tämä mahdollistaa yhtiön nykyisen puunhankinnan, infrastruktuurin, tuotantolaitoksen ja myyntiorganisaation hyödyntämisen. Lisäksi synergiahyötyjen ansiosta operatiiviset kustannukset tuotettua sahatavarakuutiota kohti tulisivat edullisemmiksi. Alue tarjoaa mahdollisuuksia myös koti- tai ulkomaisten alan yritysten yhteistyölle tuotantoinvestointien tehostamiseksi.

Hankinta-alueen ytimessä toimiva Sahakuutio Oy Kerimäeltä ilmoittikin hankkeen aikana suunnittelevansa kuuden miljoonan euron investointia sahan tuotantovälineisiin ja rakennuksiin.  Investoinnin tavoitteena on kasvattaa sahaustoiminnan tuotantomäärää yli 30 prosenttia 100 000 kuutioon vuodessa.

Savonlinna tarjoaa hyvät puitteet metsäbiojalostukselle

Savonlinna sijoittumisympäristönä tarjoaa hyvin hedelmällisen maaperän metsäbiotalouden toimijoille. Alueelle on kehittynyt laaja-alainen ja merkittävä metsäteollisuuden ja biotalouden keskittymä. Kerimäen sahan ympärille olisi mahdollisuus kehittää monipuolinen metsäbiojalostuksen kokonaisuus. Hyvän sijaintivaihtoehdon uudelle tuotannolle tarjoaa edelleen myös Savonlinnan Pääskylahden teollisuusalue. Suursahaa Pääskylahden alueelle ei ole kuitenkaan mahdollista sijoittaa.

Sivuvirrat päärooliin

Sahateollisuuden sivuvirroista saatavalla tulolla on suuri vaikutus toiminnan kannattavuuteen. Selluhakkeen hyvä kysyntä tulee jatkumaan pitkälle tulevaisuuteen. Kuoren ja sahanpurun jatkojalostamista korkeamman lisäarvon biojalosteiksi on selvitetty Biosaha-projektissa.

Sahalaitokseen integroiduista pienemmän mittakaavan jalostamoista pikapyrolyysi on menetelmänä osoittautunut kiinnostavaksi. Investointisuunnitelma referenssilaitokselle löytyy mm. Ruotsin suurimman puutuoteteollisuuden toimijan, Setran, sahalta Gävlestä. Noin 230 000 m3 sahatavaraa vuodessa valmistavan sahan sivuvirrat (sahanpuru ja sahausjäte) suunnitellaan käytettävän jatkossa polton sijaan alueelle rakennetavan biojalostamon raaka-aineena. Jalostamo tulisi tuottamaan noin 25-32 000 tonnia bioöljyä vuodessa. Setra on ilmoittanut myös yhteistyöstä Ruotsin suurimman polttoaineyrityksen Preemin kanssa. Tarkoituksena on jatkojalostaa bioöljy liikennepolttoaineeksi Preemin olemassa olevalla jalostamolla Lysekilissä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu jatkaa sivuvirtojen jatkojalostuspolkujen selvitystyötä sekä aktiivista toimintaa uusien alueellisten teollisten investointien edistämiseksi. Valmistuttuaan myös sivuvirtojen jatkojalostusvaihtoehtoja tarkasteleva raportti tulee löytymään hankkeen kotisivuilta https://www.xamk.fi/biosaha/

Biosaha – Mäntytukin sahauksen ja sivuvirtojen biojalostuksen edistäminen -hanketta rahoittaa Etelä-Savon Ely-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta. Lisäksi hankkeen kumppaneina toimivat Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry, Suomen Metsäkeskus, Invest In Finland ja Suur-Savon Energiasäätiö.

 

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Noora Haatanen, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
040 574 8356, noora.haatanen@xamk.fi

Puheenjohtaja Timo Leskinen, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK
0400 754 235, timo.leskinen@mtk.fi

Aluejohtaja Antti Heikkilä, Metsäkeskus
0400 153 747, antti.heikkila@metsakeskus.fi

Jaa sivu