Etelä-Savon Yrittäjät tutki jäsenkuntansa tunnelmia koronakriisissä
Maakunnan yritykset eivät ole vielä hakeneet suurin joukoin koronakriisiin räätälöityjä yritystukia, eikä uusia rahoituslähteitä vielä tunneta kovin hyvin. Sen sijaan haetaan joustoa maksuihin ja haluttaisiin neuvotella pankkien kanssa.
Etelä-Savon Yrittäjät ry teetti 3.–6.4.2020 verkkokyselyn jäsenkunnallaan siitä, miten koronakriisi näkyy yritysten liiketoiminnassa. Kysely lähti liki kahdelle tuhannelle yrittäjäjärjestön jäsenelle. Jo ensimmäisen tunnin aikana vastauksia kertyi peräti sata, ja kaikkiaan kyselyyn vastasi kolmen päivän aikana 363 eteläsavolaista yritystä. Selvityksen toteutti Xamkin Pienyrityskeskus.
Toimialojen välillä suuret erot
Koronakriisi on vähentänyt kyselyyn vastanneiden eteläsavolaisten yritysten myyntiä ja asiakkaiden määrää noin puolella yrityksistä. Koronaepidemian myötä myös hygienian tarve on luonnollisesti lisääntynyt ja noin joka kolmannessa yrityksessä asiakkaat ovat peruneet varauksiaan. Noin joka viides yritys kertoo, että investointeja on lykätty tai peruttu kokonaan. Noin 13 prosenttia vastanneista yrityksistä arvioi, että epidemia ei ole vaikuttanut niiden toimintaan, ja noin 16 prosenttia ei pysty vielä arvioimaan vaikutuksia.
Joka kolmas yrityksistä arvioi, ettei virusepidemia ole vielä vaikuttanut negatiivisesti liikevaihtoon. Kuitenkin yli puolet liikevaihdosta on hävinnyt jo nyt noin joka neljänneltä (24 %) yritykseltä.
”Investointien jäädyttämiset kertovat siitä, että koronakriisillä tulee olemaan pitkäkestoiset vaikutukset aluetalouteen. Kriisin voimakkuutta heijastaa myös se, että jo ennen pääsiäistä liikevaihdon voimakkaasta heikkenemisestä raportoi noin suuri osuus. Korjaavia ja uudelleenrakentavia tukitoimia tarvitaan pitkään”, sanoo Etelä-Savon Yrittäjien aluejohtaja Niina Kuuva.
”Vastaajien määrä yllätti meidät tutkijat. Tulokset heijastelevat valtakunnallista tilannetta eli palvelu-alat, kuten majoitus- ja ravitsemusala, ovat pulassa ja kaupan alalle tilanne on haastava. Myös sote-alan yritykset ja kuljetusala ovat kärsineet tilanteesta. Sen sijaan rakentamisessa ja teollisuudessa koronakriisi ei vielä näy tällä hetkellä, mutta oletettavasti kuitenkin viiveellä”, Jari Karjalainen Xamk Pienyrityskeskuksesta sanoo.
Vastanneista yrityksistä noin 40 prosenttia on yksinyrittäjä. Niistä yrityksistä, joiden palkkalistoilla on työntekijöitä, neljäsosa aikoo käynnistää lomautukset, mutta loput ei aio turvautua lomautuksiin. Etätöitä on lisännyt yli 18 prosenttia vastanneista yrityksistä.
”Avoimista vastauksista voi päätellä, että suoran tuen tarve tulee kasvamaan merkittävästi noin kahden kuukauden säteellä ja jos tilanne jatkuu useita kuukausia syksyyn asti, sitten ollaan todella suossa.”, Pienyrityskeskuksen johtaja Anne Gustafsson-Pesonen tiivistää.
Nyt etsitään joustoa maksuihin
Koronakriisin aikana on ripeällä aikataululla luotu räätälöityjä yritystukimuotoja eri kokoluokan yrityksille. Valtaosa eli 65 prosenttia ei ollut vielä hakenut erilaisia tukia tai maksujoustoja ja 31 prosenttia ei suunnitellut hakevansa niitä myöskään jatkossa.
Business Finlandin häiriötilannerahoitusta oli hakenut 12 prosenttia vastaajayrityksistä ja ELY-keskusten poikkeustilannerahoitusta yhdeksän prosenttia. Tässä kohden on hyvä huomata vastausajankohta, jolloin ELY-keskuksen rahoitus oli ollut avoinna vasta muutaman päivän. Etenkin ELY-keskuksen poikkeusrahoitusta kohtaan yritysten kiinnostus tulee kasvamaan ja noin joka viides vastaaja aikoo sitä jatkossa hakea.
Tämän lisäksi aiotaan käyttää verottajan myöntämiä joustoja ja hakea eläkemaksuille pidempiä maksuaikoja. Myös 2000 euron yksinyrittäjätuki yrityksen kiinteisiin kuluihin kiinnosti osaa vastanneista yrityksistä.
Tutkijat yllätti myös tieto siitä, että noin joka viides vastaaja ilmoitti kokevansa, ettei haettavista tuista, avustukista tai joustomahdollisuuksista ole riittävästi tietoa.
”Kun muistetaan, että tällaisiin kyselyihin osallistuvat yleensä muutenkin aktiivisimmat yritykset, yllättävän moni yritys kokee, ettei tietoa tukimuodoista ole vielä riittävästi. Rivien välistä on luettavissa, että tukia pidetään pieninä ja ne ovat hankalasti löydettävissä”, Karjalainen ja Gustafsson-Pesonen arvioivat. Kuitenkin vain noin 3 % vastaajista toteaa, ettei ole löytänyt ketään, jonka puoleen kääntyä, kun kyseessä on yrityksen taloudelliset ongelmat.
Pankkien kanssa neuvottelu on sujunut kyselyn perusteella kohtuullisen hyvin. Valtaosa heistä, joilla on ollut tarve päästä keskustelemaan rahoitustilanteesta pankin kanssa, ovat päässeet neuvotteluun riittävän nopeasti. Pankeista on tarjottu kyselyyn vastanneille yrityksille ensisijaisesti lyhennysvapaata yli 3 kuukauden ajaksi (54 % vastaajista) tai enintään 3 kuukaudeksi (22 % vastaajista). Lainaa Finnveran takauksella oli tarjottu 8 prosentille yrityksistä.
Kyselyn perusteella neuvoja ja tukea haetaan etenkin omalta kirjanpitäjältä, kuntien elinkeinopalveluista ja yrittäjäyhdistyksen tiedotuksen kautta.
Eniten kyselyyn vastasi yrityksiä, jotka toimivat tukku- ja vähittäiskaupassa, majoitus- ja ravitsemusalalla tai jotka tarjoavat muita palveluja.
Tutustu tutkimuksen tuloksiin tästä.
Lisätietoja:
Etelä-Savon Yrittäjät, aluejohtaja Niina Kuuva, puh. 040 731 1686, niina.kuuva@yrittajat.fi
Xamk Pienyrityskeskus, johtaja Anne Gustafsson-Pesonen, puh. 040 834 4217, anne.gustafsson-pesonen@xamk.fi
Xamk Pienyrityskeskus, tutkija Jari Karjalainen, puh. 040 621 5854, jari.karjalainen@xamk.fi