Tutkimusjohtaja Hanna-Kaisa Koponen

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa aloitti 2.9.2019 uusi tutkimusjohtaja, filosofian tohtori Hanna-Kaisa Koponen. Hänen erityisosaamistaan on fysikaalinen ja materiaalikemia.

Kotkan kampuksella työskentelevän Koposen tavoitteena on oman vahvuusalan ja koko Xamkin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vaikuttavuuden lisääminen ja näkyväksi tekeminen Kymenlaaksossa. Alueen ja yritysten tarpeet ovat lähellä uuden tutkimusjohtajan sydäntä.

– Hankkeet ja tutkimus- ja kehitystoiminta ovat hyviä muutoksen välineitä. On kuitenkin muistettava, että aito ja vaikuttava kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, jossa pikavoittoja on jaossa harvoin. Verkostoituminen ja yhteistyön syventäminen alueen yritysten kanssa ovat ensimmäisiä asioita, joihin aion työssäni panostaa, Hanna-Kaisa Koponen kertoo.

– Emme tee hankkeita hankkeiden vuoksi, vaan ratkaistaksemme alueen ja yhteiskunnan ongelmia. Haluamme luoda kumppanuuksia, joissa Xamkin TKI-toiminnan asiantuntemusta voidaan aidosti hyödyntää. Pitkällä aikavälillä tämä näkyy Kymenlaaksossa uusina työpaikkoina ja lisääntyneenä toimeentulona.

Hanna-Kaisa Koponen siirtyi Xamkiin Centria-ammattikorkeakoulun TKI-päällikön tehtävistä. Siellä hänen vastuualueenaan oli Kemia ja biotalous -tiimin kehittäminen ja johtaminen. Toiminnan keskiössä olivat biomassojen arvoaineet, uudet materiaalit kuten akkumateriaalit ja komposiitit, kiertotalouden prosessit ja materiaalit sekä uusiutuvan energian ratkaisut. Aiemmin hän on toiminut muun muassa kehityspäällikkönä Teknologiakeskus Ketekin Kemia ja materiaalit -tiimissä.

Lentotuhka ja rakennusjätteet uusiokäyttöön

Hanna-Kaisa Koponen vastaa Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalan tutkimus-, kehittämis- j ja innovaatiotoiminnasta Kymenlaaksossa. Pakettiin kuuluvat myös bio- ja kiertotalouden tutkimuskeskus BioSampo Kouvolan Anjalassa sekä kaupalliseen toimintaan keskittynyt testauslaboratorio KymiLabs Kotkan kampuksella.

– Meillä on käynnissä paljon mielenkiintoisia hankkeita: teollisuuden sivuvirtojen käsittelyä ja hyötykäyttöä uusissa kohteissa sekä rakennusten energiatehokkuuden parantamista. Konkreettinen esimerkki sivuvirtojen hyötykäytöstä on puupohjaisten polttoaineiden polttamisesta syntyvän lentotuhkan käyttö esimerkiksi betonin valmistuksessa osin sementin korvaajana ja siten hiilidioksidipäästöjen vähentäjänä. Lentotuhka on hyvin kevyttä, voimalaitoksen palamistilasta savukaasujen mukana poistuvaa materiaalia, sivuvirtaa, Koponen kertoo.

– Olemme myös luomassa teollisuudelle ratkaisuja, joilla rakennus- ja purkujätteet voidaan uusiokäyttää materiaalina. Kuntia ja kiinteistöyhtiöitä kiinnostava kehityskohde on vajaakäyttöisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ja aktiivisessa käytössä olevien rakennusten ilmanvaihdon optimointi sisäilman laatua vaarantamatta. Ja tietysti paljon muutakin tärkeää tutkimustyötä on työn alla ja suunnitteilla.

Taustatietoa vahvuusalasta

Metsä, ympäristö ja energia -vahvuusalalla tutkitaan ja kehitetään uusia tuotteita, tuotantoprosesseja sekä mittaus- ja monitorointiratkaisuja bio- ja kiertotalouden sekä teknologiateollisuuden aloilla. Osaaminen ja laboratoriot ovat vahvoja biotuote- ja kuitutekniikan, jätevesien puhdistuksen, ympäristöturvallisuuden, puun modifioinnin sekä energiatekniikan aloilla. Vahvuusala toimii Kymenlaakson lisäksi Etelä-Savossa, jossa tutkimusjohtajana on Lasse Pulkkinen.

Metsä, ympäristö ja energia on yksi Xamkin neljästä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan vahvuusalasta. Muut ovat Digitaalinen talous, Kestävä hyvinvointi sekä Logistiikka ja merenkulku. Koko Xamkissa TKI-hankkeita on käynnissä yhteensä noin 200 ja hankesalkun koko on noin 60 miljoonaa euroa. Lisätietoa TKI-toiminnasta löytyy Xamkin verkkosivuilta.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk

Tutkimusjohtaja Hanna-Kaisa Koponen, 040 736 8651, etunimi.sukunimi@xamk.fi

Vararehtori, kehitysjohtaja Kalevi Niemi, 040 569 8901, etunimi.sukunimi@xamk.fi

Jaa sivu