Mikkelin Metsäsairilan kaatopaikan vanhat jätteet saivat tutkimuksessa puhtaat paperit. Tulevaisuudessa kaatopaikka voi olla raaka-ainereservi, kaatopaikkakaivos.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on yhdessä kumppaniensa kanssa kehittänyt tietopankin, johon on kerätty tietoja eri puolilla Eurooppaa sijaitsevien kaatopaikkojen sisältämistä jätemineraaleista ja muista jätemateriaaleista. Maaliskuussa 2018 avatun Smart Ground -tietopankin avulla tiedetään missä mitäkin materiaalia on ja miten helposti se on otettavissa käyttöön. Tietopankki voi toimia myös markkinapaikkana uusiomateriaalien hyödyntäjien ja niiden myyjien, kuten kaatopaikkojen omistajien, välillä. Näin kaatopaikoista tulee tulevaisuuden raaka-ainereservejä.

Smart Ground -tutkimuksessa kehitettiin myös laskennallisia työkaluja, joilla voidaan arvioida kaatopaikan avauksen kannattavuutta, toteutettavuutta ja ympäristövaikutuksia.

Mikkelin kaupungin omistama jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy on tyytyväinen saavutettuihin tuloksiin. Yhtiön Metsä-Sairilan jätekeskuksessa sijaitseva yhdyskuntajätteen kaatopaikka oli yksi pilottikohteista, joissa tutkittiin jätemateriaalien tarkempaa koostumusta koekairauksin ja näytteitä analysoimalla.

Kaikki kotitalouksien jäte hyödynnetään nykyään materiaalina tai energiana, joten uutta kotitalousjätettä ei kaatopaikoille kerry. Vanhakin jäte saadaan nyt taltioitua ja sen koostumus selville.
–   Saimme uutta tietoa vuosikymmeniä sitten loppusijoitetun jätteen koostumuksesta. Vaikka vanha kaatopaikka ei vielä tänä päivänä ole kaivosmielessä taloudellisesti kannattava materiaalien uudelleen käyttöönoton kannalta, niin asiaa on syytä selvittää. Yksi merkittävä tulos on myös se, että vanhasta jätetäytöstä ei ole nykytilassa odotettavissa haittoja ympäristön kannalta, toteaa Metsäsairilan toimitusjohtaja Sami Hirvonen.

– Tutkimuksessa on onnistuneesti hyödynnetty Xamkin ympäristö- ja digitaalista osaamista. Tavoitteenamme on jatkaa ympäristöturvallisuutta edistävää tutkimusta kansainvälisessä yhteistyössä, kertoo kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Kokonaisuus ideoitiin aikoinaan Mikkelin ammattikorkeakoulussa ja se sai EU:n komissiolta 2,5 miljoonan euron rahoituksen. Suomalaisten partnerien, Metsäsairila Oy:n, Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja Geologian tutkimuskeskus GTK:n, lisäksi oli ulkomaalaisia kumppaneita yhteensä neljästä eri maasta. Mukana oli ympäristöalan konsulttiyrityksiä, kuten italialainen ENCO ja unkarilainen MKM, IT-alan toimija Atos Espanjasta sekä yliopistoja, kuten Torinon yliopisto Italiasta, Pecsin yliopisto Unkarista sekä Cranfieldin yliopisto Isosta-Britanniasta.

Maaliskuun lopussa päättyvä kokonaisuus linkittyi vahvasti EU:n ja Suomen hallituksen tavoitteisiin kiertotalouden edistämiseksi. Kiertotalous tarkoittaa jätteen syntymisen minimointia kierrättämällä materiaalit mahdollisimman tehokkaasti. Kiertotalous säästää luonnonvaroja merkittävästi ja on suuri taloudellinen mahdollisuus niin Suomelle kuin koko Euroopallekin.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Heikki Särkkä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, puh. 040 637 8595,  heikki.sarkka@xamk.fi

Kehitysjohtaja, vararehtori Kalevi Niemi, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, puh. 040 569 8901
kalevi.niemi@xamk.fi

Toimitusjohtaja Sami Hirvonen, Metsäsairila Oy, puh. 040 713 8111, sami.hirvonen@metsasairila.fi

www.xamk.fi/smartground

Jaa sivu