Koulutuksen kehittämiskyselyn 2020 tulokset
Koulutuksen kehittämiskyselyllä kerätyn tiedon avulla kehitetään koulutusta, opintojen ohjausta ja opiskelijan itseohjautuvuutta, oppimisympäristöä ja työskentelyilmapiiriä. Koulutuksen kehittämiskyselyyn vastaavat tutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat, jotka ovat noin opintojen puolivälissä. Kysely toteutetaan vuosittain syksyisin.
Koulutuskohtaiset tulokset käsitellään ja jatkotoimenpiteistä sovitaan koulutuksissa. Kokonaistulokset käsitellään ja jatkotoimenpiteistä sovitaan opetuksen johtoryhmässä. Myös tukipalvelut kuten tila- ja tietohallintopalvelut saavat palautetta kyselyn kautta.
Koulutuksen kehittämiskysely oli vastattavissa toukokuusta lokakuun loppuun saakka. Kyselyyn vastaavat opintojen puolivälissä olevat, AMK- tai YAMK-tutkintoa suorittavat opiskelijat.
Kokonaisvastaajamäärä oli paljon suurempi kuin edellisenä vuonna. Kyselyyn vastasi yhteensä 858 AMK-tutkinnon opiskelijaa, joista päivätoteutuksessa oli 66 prosenttia, monimuotototeutuksessa 28 prosenttia ja verkkototeutuksessa 5,5 prosenttia. YAMK-tutkinnon osalta kyselyyn vastasi yhteensä 225 opiskelijaa, edellisenä vuonna vastaajia oli 99.
Kysymykset on esitetty väittäminä ja arviointiasteikko on seuraava: 1 = erittäin huonosti, 2 = melko huonosti, 3 = ei hyvin eikä huonosti, 4 = melko hyvin, 5 = erittäin hyvin ja ”en osaa sanoa” –vastausvaihtoehto, jota ei otettu mukaan keskiarvolaskennassa.
Tuloksia on verrattu vuoden 2019 tuloksiin ja edellisen vuoden tulokset on esitetty suluissa.
Tulokset AMK-tutkinnon osalta
Kyselyn tulokset ovat parantuneet kaikilla osa-alueilla.
Kysely on jaettu kolmeen osaan, joista on laskettu osakeskiarvot. Kaikkien kolmen osa-alueen tulokset ovat paremmat kuin edellisenä vuonna.
Osakeskiarvot olivat:
- OSA 1: Opiskeluympäristö ja työskentelyilmapiiri, keskiarvo 3,8 (3,6).
- OSA 2: Opintojen ohjaus, keskiarvo 3,9 (3,8).
- OSA 3: Koulutus, keskiarvo 3,8 (3,7).
Opintoja on mahdollisuus suorittaa verkko-opintoina ja opiskelijoita kannustetaan ottamaan vastuu omista opinnoistaan. Parhaimmat keskiarvot olivat:
- ”Osa opinnoista on mahdollista suorittaa verkko-opintoina” –keskiarvo oli 4,3 (4,2). Eri koulutusten välillä ei ollut tähän väittämään liittyen paljon vaihtelua.
- ”Opiskelijoita kannustetaan ottamaan vastuu omista opinnoistaan” -keskiarvo oli 4,3 (4,2), mediaani oli 4. Eri koulutusten välillä ei ollut tähän väittämään liittyen paljon vaihtelua.
Opiskelijat kokivat olevansa tasa-arvoisempia kuin edellisenä vuonna ja tiedonkulku on parantunut. Eniten noussut keskiarvo oli:
- ”Opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti” – keskiarvo oli 4,2 (3,9).
- ”Tiedonkulku on toimivaa” –keskiarvo, joka oli 3,6 (3,3).
Opintojen nopeuttaminen ei ollut sujunut kaikissa koulutuksissa yhtä hyvin kuin edellisenä vuonna. Hieman laskenut keskiarvo edellisestä vuodesta:
- ”Voin nopeuttaa opintojani” -keskiarvo oli 3,9 (4,0). Väittämässä oli paljon eroja eri koulutusten välillä.
Työelämäsuhteet, yrittäjyys ja aiemmin hankittu osaaminen olivat matalimmat keskiarvot. Keskiarvot olivat kuitenkin yli kolmen, jota pidetään neutraalina arviona.
- ”Koulutukseen liittyvät työelämäsuhteet ovat tiiviit” –keskiarvo, 3,4 (3,4).
- ”Koulutuksessani tuodaan esille yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä” –keskiarvo 3,3 (3,1). Väittämässä oli eniten niitä, jotka arvioivat ”Erittäin huonosti” ja paljon eroa eri koulutusten välillä.
- ”Olen saanut riittävästi tietoa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta” -keskiarvo oli 3,5 (3,4). Vastauksissa oli paljon eroja eri koulutusten välillä.
Opiskelijat eivät tienneet miten koulutuksen kansainvälistymistä tuetaan tai miten koulutuksen ja opetuksen laatua seurataan ja kehitetään.
- ”Kansainvälistymistäni tuetaan”, oli koko kyselystä eniten ”En osaa sanoa” –vastauksia, joita oli 22 prosenttia. Keskiarvo oli 3,6 (3,7). Myös eri koulutusten välillä oli tässä väittämässä paljon eroa.
- ”Koulutuksen ja opetuksen laatua seurataan ja kehitetään järjestelmällisesti” oli myös paljon ”En osaa sanoa” –vastauksia, joita oli 21 prosenttia. Keskiarvo oli 3,5 (3,4). Mediaani oli 4.
Parhaimmat keskiarvot olivat seuraavissa koulutuksissa, näissä kaikissa koulutuksissa kaikki osakeskiarvot olivat yli neljän (suluissa on vastaajamäärä):
- Environmental engineering, Mikkeli (37)
- Information technology, Mikkeli (15)
- Ensihoitaja, Kotka (14)
- Fysioterapeutti, Savonlinna (16)
- Teollinen puurakentaminen, Savonlinna (7)
- Ympäristöteknologia, Mikkeli (9)
- Tietojenkäsittely, Mikkeli (27).
Tietojenkäsittely ja Information Technology –koulutukset olivat myös edellisenä vuonna parhaan keskiarvon saaneiden koulutusten joukossa.
Verkko-opiskelijoiden tulokset verrattuna päivä- ja monimuoto-opiskelijoihin olivat kauttaaltaan parempia.
Parhaimmat keskiarvot olivat (suluissa olevat luvut ovat päiväopiskelijoiden keskiarvoja):
- Opiskelijoita kannustetaan ottamaan vastuu omista opinnoistaan 4,6 (4,2).
- Opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti 4,3 (4,2)
- Saan valmiuksia uusien tietojen ja taitojen oppimiseen 4,3 (4,1)
Suurimmat erot päiväopiskelijoihin verrattuna:
- Voin suorittaa opintoja työn ohella 4,2 (3,4)
- Koulutuksen ja opetuksen laatua seurataan ja kehitetään järjestelmällisesti 4,1 (3,5)
- Kansainvälistymistäni tuetaan 4,1 (3,6)
- Olen saanut riittävästi tietoa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta 4,0 (3,4). Tämä oli myös paljon parantunut edellisestä vuodesta, jolloin verkko-opiskelijoiden keskiarvo oli 2,6!
AMK-opiskelijoiden avoimessa palautteessa
opiskeluympäristön ja työskentelyilmapiirin kehittämiseksi mainittiin useimmin
- Tiedonkulun haasteet.
- Teamsiin ja Learniin toivotaan selkeyttä, vuorovaikutusta ja käyttöohjeita.
- Verkkototeutuksessa vuorovaikutuksen lisääminen.
- Toiveet työelämä- ja yritysyhteistyön lisäämisestä.
- Odotetaan uutta Kotkan kampusta
- Etäopiskelu koetaan itselleen vaikeaksi.
Ohjauksen kehittämistä koskevan palauteen yleisimmät teemat ovat
- Kaivataan selkeitä vastauksia kysymyksiin.
- Henkilökohtaista ohjausta toivotaan enemmän.
- Osaamisen tunnistaminen on jäänyt vieraaksi.
- Ohjausta kaivataan eniten opintojen etenemisen tukemiseen.
- Opintojen nopeuttaminen ei ole käytännössä ollut mahdollista, vaikka opiskelija olisi halunnut.
Koulutuksen kehittämiseksi AMK-opiskelijoiden vastauksissa nousee esiin
- Työelämäkontaktia ja käytännönläheisyyttä toivottiin lisää
- Arviointikriteerit halutaan tietoon ja perusteluja saadulle arvosanalle
- Läsnäolopakko koetaan hankalaksi.
- Opintojen aikataulutus ei ole tukenut mahdollisuutta opiskella työ ohessa
- Opintojaksojen tavoitteet haluttaisiin selvemmin tietoon
- Opintojaksojen laatu vaihtelee.
Tulokset YAMK-tutkinnon osalta
Kyselyn tulokset ovat parantuneet kaikilla osa-alueilla ja ne olivat myös AMK-tuloksiin verrattuna paremmat.
Kysely on jaettu kolmeen osaan, joista on laskettu osakeskiarvot. Kaikkien kolmen osa-alueen tulokset ovat paremmat kuin edellisenä vuonna.
Osakeskiarvot olivat:
- OSA 1: Opiskeluympäristö ja työskentelyilmapiiri, keskiarvo 4,1 (4,0)
- OSA 2: Opintojen ohjaus, keskiarvo 4,2 (4,1).
- OSA 3: Koulutus, keskiarvo 4,0 (3,9).
YAMK-opinnoissa korostui, että opiskelijat ovat tasa-arvoisia, heitä kannustetaan ottamaan vastuu omista opinnoistaan, he saavat ohjausta, kun tarvitsevat sitä, heillä on mahdollisuus suorittaa opintoja verkko-opintoina ja myös työn ohella.
Parhaimmat keskiarvot seuraavat väittämät:
- ”Osa opinnoista on mahdollista suorittaa verkko-opintoina” –keskiarvo oli 4,7 (4,7)
- ”Voin suorittaa opintoja työn ohella” –keskiarvo oli 4,6 (4,4).
- ”Opiskelijoita kannustetaan ottamaan vastuu omista opinnoistaan” –keskiarvo oli 4,6 (4,5)
- ”Opiskelijoita kohdellaan tasa-arvoisesti” –keskiarvo oli 4,5 (4,3)
- ”Saan ohjausta, kun tarvitsen sitä” –keskiarvo oli 4,4 (4,4).
Tiedonkulku on parantunut edelliseen vuoteen verrattuna kuten myös tieto osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta.
- ”Tiedonkulku on toimivaa” –keskiarvo oli 4,2 (3,8)
- ”Olen saanut riittävästi tietoa osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta” –keskiarvo oli 3,7 (3,5).
Matalimmat keskiarvot liittyvät kansainvälisyyteen ja yrittäjyyteen. Keskiarvot olivat kuitenkin yli kolmen, jota pidetään neutraalina arviona.
- ”Kansainvälistymistäni tuetaan” –keskiarvo oli 3,1 (3,3) se oli myös laskenut edellisestä vuodesta kaikista eniten. Väittämässä oli myös eniten ”Erittäin huonosti” antaneita vastaajia, ja “en osaa sanoa” -vastauksia.
- ”Koulutuksessani tuodaan esille yrittäjämäistä asennetta ja yrittäjyyttä” –keskiarvo oli 3,1 (3,1).
Eniten en osaa sanoa vastauksia oli kieli- ja viestintäopintoihin liittyvässä kysymyksessä. Näin oli myös vuoden 2019 kyselyssä.
”Kieli- ja viestintäopinnot tukevat ammatillisen osaamisen kehittymistä” –keskiarvo oli 3,5 ja mediaani oli 3. ”En osaa sanoa” –vastauksia oli kaikista eniten, niitä oli 38 prosenttia.
Parhaimmat keskiarvot olivat seuraavissa koulutuksissa, näissä kaikissa koulutuksissa kaikki osakeskiarvot olivat yli neljän (suluissa on vastaajamäärä):
- Projekti- ja myyntijohtaminen Kotka, Mikkeli (28)
- Matkailu- ja palveluliiketoiminta Mikkeli (9)
- Ensihoidon kehittäminen ja johtaminen, Kotka (19)
- Monialaisen toimintakyvyn edistäminen, Savonlinna (9)
- Tulevaisuuden liiketoiminnan johtaminen, Mikkeli (6)
- Nuorisokasvatuksen johtaminen ja kehittäminen, Mikkeli (25).
YAMK-opiskelijoiden avoimessa palautteessa
opiskeluympäristön ja työskentelyilmapiirin kehittämiseksi mainittiin useimmin
- Odotukset uudesta Kotkan kampuksesta
- Kaivataan ryhmää, vuorovaikutusta ja livekeskusteluja.
- Opettajien toivotaan vastaavan viesteihin.
- Ilmapiiriä pidetään hyvänä, mutta etäopiskelun koetaan nyt alkaneen tuoda haasteita.
- Toivotaan ryhmäyttämistä.
- Lisää työelämäyhteistyötä.
Ohjauksen kehittämistä koskevan palauteen yleisimmät teemat ovat
- Enemmän ja yksilöllisempää, vuorovaikutteista ohjausta
- Hyvää ohjausta kiitellään paljon
- Osaamisen tunnistaminen on jäänyt vieraaksi.
Koulutuksen kehittämiseksi YAMK-opiskelijoiden vastauksissa nousee esiin
- Päällekkäisten aikataulujen vähentäminen.
- Työelämäyhteyksien lisääminen.
- Opetuksen laatu vaihtelee.
- Arviointiin toivotaan tasapuolisuutta.
- Valinnaisten opintojen valikoimaa toivotaan lisää.