Kymenlaakson pelastuslaitos Kympe ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk ovat allekirjoittaneet maaliskuussa yhteistoimintasopimuksen. Sopimuksen tarkoituksena on tarjota vastavuoroisesti kummankin organisaation erityisosaamista toisen käyttöön.
Kympe tuottaa ensihoitopalvelua viidellä välittömän lähtövalmiuden ensihoitoyksiköllä ja neljällä reserviyksiköllä. Kympen ensihoitoyksiköissä työskentelee yhteensä sata pelastajaa, joiden osaamisen hallinnasta vastaa ensihoidon osalta Kympen ensihoitopäällikkö. Kympe ja Kymsote ovat sopineet ensihoitoyksiköissä työskentelevien pelastajien osaamisvaatimuksista ja osaamisen kehittämisestä yhteistyössä. Perustasoisen hoitovelvoitteen ylläpitämiseksi pelastajien tulee tehdä tietty määrä 12 tunnin työvuoroja ensihoitoyksiköissä. Mikäli työvuoromäärä jää vähäisemmäksi, voi puuttuvat työvuorot korvata esimerkiksi vaihtoehtoisilla koulutuskokonaisuuksilla.
Xamkin ensihoidon koulutuksessa opiskelijoille järjestetään säännöllisesti ensihoidon moniviranomaistehtävien harjoittelua, kuten liikenneonnettomuuksia ja rakennuspalotehtäviä – näihin harjoitteisiin on välttämätöntä saada paikalle pelastusyksikkö realistisen oppimistilanteen luomiseksi. Oikea henkilöstö ja välineet luovat jo opintojen aikana kenttätyössä tarvittavaa sisäistä mallia tilanteiden hoitamiseen.
Uuden yhteistoimintasopimuksen myötä Kympe tuottaa Xamkin ensihoidon koulutusohjelmalle tarvittavaa resurssia moniviranomaistehtävien harjoitteluun ja vastavuoroisesti Xamk tuottaa Kympelle tarvittavaa ensihoitokoulutusta sovittujen reunaehtojen mukaisesti. Kumpikin osapuoli hyötyy tästä synergiasta ja toimintaa voidaan kehittää kummassakin organisaatiossa uusimpien oppien mukaiseksi.
Ensihoidon koulutusohjelman lehtori Jussi Salosen mukaan yhteistoimintasopimus mahdollistaa kriittisten viranomaisyhteistyöasioiden opetuksen tuleville ensihoitajille. Ensihoidon koulutusohjelman vastuulehtori Jarno Hämäläinen komppaa kollegaansa.
– Pelastustoimi on ensihoidolle yksi keskeisimmistä viranomaisyhteistyötahoista, ellei keskeisin, jonka kanssa ensihoidon tehtäväkentällä toimitaan – on tärkeää tutustuttaa opiskelijat jo opiskeluvaiheessa pelastustoimen tapaan hoitaa hälytystehtäviä.
Hämäläinen listaa esimerkkinä rakennuspaloissa ajoneuvojen sijoittelun tärkeyden, nostolavayksikön vaatiman tilan sekä ihan konkreettisesti sen, miten vaikkapa paloletkut asemoidaan tilannepaikalla. Hämäläinen pitää tärkeänä myös sitä, että saadaan aikaan konkreettista yhteistoimintaa.
– Autoja kun on vähän hankala purkaa virtuaalisesti.
Keskustelussa erittäin tärkeään rooliin nousee myös opiskelijoille tarjottavan opetuksen tasalaatuisuus. Uudella yhteistoimintasopimuksella voidaan varmistaa opetuksen tasalaatuisuus. Hämäläinen jatkaa:
– Ihan aina ei olla pystytty tarjoamaan tätä ulottuvuutta käytännön harjoituksien kautta, mutta nyt se pystytään takaamaan ja jokainen opiskelija saa tasavertaisen kosketuksen pelastustoimen kanssa toimimiseen tehtävillä.
Eittämättä on selvää, että molemmat sopijaosapuolet hyötyvät tämän sopimuksen luomasta synergiasta.
– Me ensihoidon lehtorit saamme pidettyä itsemme ajan tasalla pelastustoimen toimintamalleista ja uusista tekniikoista, kun taas uskoisin meidän antavan vastaavasti pelastajille nykyaikaista osaamista ensihoidon tehtäväkentältä, toteaa Jussi Salonen.
Kymenlaakson pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö Anssi Koski on Salosen kanssa samaa mieltä.
– Ensihoito on valtavan nopeasti kehittyvä ala tällä hetkellä ja yhteistoiminnan myötä myös pelastuslaitoksen ensihoitopalvelua tuottavat pelastajat pysyvät ajan hermolla. Työskentely ensihoitoyksikössä on myös lähtökohtaisesti paljon helpompaa, kun kokenut, vuosia sitten koulunsa käynyt pelastaja saa työparikseen tuoreen ensihoitajan. Toimintamallit ovat heti aluksi samat ja näin voidaan taata paras mahdollinen hoito potilaalle, yhteiset mallit myös lisäävät merkittävästi potilasturvallisuutta.
Tämä on juurikin uuden yhteistoimintasopimuksen alkuperäinen tarkoitus: miten me palveluntarjoajina voimme tarjota kansalaisille parasta mahdollista palvelua.
Molemminpuoliset kehut yhteistoiminnasta eivät ole pelkästään sopijaosapuolten sanahelinää, sekä opiskelijat, että Kympen pelastajat ovat olleet hyvillään yhteistyöstä.
– Täydennyskoulutusta pilotoitiin jo viime vuonna ja kentältä on jo kuulunut jo todella hyvää palautetta yhteistoiminnan vaikuttavuudesta. Työmotivaation kasvua on ollut myös näköpiirissä, kun pelastaja tietää osaavansa vaaditut asiat, toteaa Koski.
Koski korostaa pelastajien ensihoidon osaamisen hallinnan olevan suuri kokonaisuus ja Kympen oman sisäisen koulutuksen lisäksi uusi yhteistoimintamalli mahdollistaa osaamisen hallinnan ja syventämisen koordinoidusti.
Kosken mielestä tämä sopimus on myös strategisesti erittäin tärkeä. Sekä Salonen, että Hämäläinen komppaavat tätä ajatusta, yhteistyö Xamkin ja Kympen välillä ei tarvitse rajoittua pelkästään ensihoidon osaamisalaan, vaan yhteistyöpotentiaalia on niin miehittämättömän ilmailun tutkimuksessa, logistiikan turvallisuudessa, että öljyntorjunnassakin. Ja onhan yhteistyötä jo näillä alueilla tehtykin erinäisten hankkeiden osalta.
Lisätietoja
Ensihoidon lehtori Jussi Salonen
040 183 9318
etunimi.sukunimi@xamk.fi