Maailmalla useat kaupungit ovat kokeilleet osittain tai kokonaan maksuttomia henkilöliikenteen palveluja. Suomessakin muutamat kaupungit tarjoavat maksuttoman joukkoliikenteen kaikille lapsille koko päiväksi ympäri vuoden. Vähentääkö tämä lasten liikkumista, vai voiko maksuttomuus parantaa harrastusten yhdenvertaista saavutettavuutta?
Tätä ilmiötä tarkastellaan Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin ja Aalto-yliopiston käynnissä olevassa Freeride – Are there free tickets? Children’s independence and equality in mobility and physical activity following a free bus ride – experiment in the cities of Mikkeli and Kouvola -tutkimushankkeessa.
Maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksista lasten ja nuorten fyysiseen kokonaisaktiivisuuteen tai harrastusten saavutettavuuteen ei vielä ole juurikaan tutkimusnäyttöä. Hankkeen tutkijat ovat nyt julkaisseet Liikunta & Tiede -lehdessä suomenkielisen tutkimusyhteenvedon, joka kokoaa aiheen tutkimuskirjallisuuden ymmärrettävään muotoon.
– Joukkoliikennettä ei usein pidetä aktiivisena kulkumuotona, mutta sen käyttö edellyttää kävelyä pysäkille, mahdollisesti bussissa seisomista sekä kävelyä jälleen pysäkiltä määränpäähän, kertoo FREERIDE-hankkeen vastaava tutkija ja tutkimuspäällikkö Arto Pesola Xamkin Active Life Labista.
Tutkimusyhteenvedon mukaan lapset ja nuoret keskusta-alueilla käyttävät joukkoliikennettä runsaasti ja itsenäisesti, mutta kävelevät ja pyöräilevät vapaa-ajan paikkoihin vähemmän kuin esikaupungeissa.
Kaupunkiseutujen pientaloalueilla lasten on puolestaan todettu käyttävän joukkoliikennettä harvemmin kuin tiiviimmin rakennetuilla alueilla, mutta aktiivisten kulkumuotojen ja itsenäisen liikkumisen osuus on niillä suurempi.
– Toisaalta yli viiden kilometrin päässä heitä kiinnostavista paikoista asuvat lapset käyttävät aktiivisia kulkumuotoja paljon vähemmän, kertoo tutkijatohtori Tiina Laatikainen Aalto-yliopistosta.
Aiemmissa kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu, että joukkoliikenteen saavutettavuudella on positiivinen yhteys siihen, osallistuvatko nuoret harrastuksiin koulun jälkeen. Myös Suomessa yksi syy urheiluseuroissa harrastamattomuuteen on kyydin puuttuminen.
Joukkoliikenteen vaikutuksia ja saavutettavuutta tutkittaessa on tärkeää huomioida lasten ja nuorten näkökulma. FREERIDE-tutkimuksen haastatteluilla selvitetään, mihin lapset käyttävät maksutonta joukkoliikennettä ja miten perheet organisoivat liikkumista
– Lapsille ja nuorille paikasta toiseen liikkuminen on myös sosiaalinen kokemus: lapset liikkuvat aiempien tutkimusten mukaan kavereiden, sisarusten tai lemmikkieläintensä kanssa, sanoo hankkeen tutkija Päivi Berg.
Tutkijaryhmä toteaa, että joukkoliikenteen maksuttomuuteen liittyy taloudellisia haasteita, mutta se voidaan nähdä myös investointina: joukkoliikenteen käytön kasvu voi parhaimmillaan edistää fyysistä aktiivisuutta. Maksuttoman joukkoliikenteen rooli esimerkiksi yksityisautoilun korvaajana on kuitenkin edelleen epäselvä, ja tulokset ovat usein jääneet odotettua heikoimmiksi.
FREERIDE-hanke jatkuu koronapandemiasta huolimatta. Hankkeessa on parhaillaan menossa karttapohjainen kyselyaineistonkeruu Mikkelin ja Kouvolan kouluilla. Koronapandemia on aiheuttanut aineistonkeruulle omat haasteensa. Tilanne kun vaikuttaa siihen, kulkevatko lapset koulu- tai vapaa-ajan matkoja ylipäätään ja miten niitä kuljetaan.
– Fyysisen aktivisuuden mittausten osalta joudumme nyt odottamaan aikaa, jolloin kaikille tutkimuskouluille on turvallista mennä, toteaa hankkeen tutkija Pirjo Hakala.
Tutkimuksessa pyritään huomioimaan korona-ajan vaikutus liikkumiseen toistamalla kyselyt ja haastattelut samoille lapsille ja vanhemmille pandemian jälkeen. Haasteellisesta ajankohdasta huolimatta koulut ja perheet ovat olleet kiinnostuneita lähtemään mukaan tutkimukseen.
FREERIDE on vuosina 2019–2022 toteutettava monitieteinen hanke, jota rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö. Tutkimuksen tavoitteena on tarkastella maksuttoman joukkoliikenteen vaikutuksia objektiivisesti mitattuun fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksessa verrataan Mikkelissä ja Kouvolassa asuvien 10–12-vuotiaiden fyysistä aktiivisuutta ja itsenäistä liikkumista, ja siihen osallistuu 400 lasta.
Julkaistut alkuperäistutkimukset
Pesola, A., Berg, P., Hakala, P., Kallio, J. & Laatikainen, T.E. Maksuton joukkoliikenne: Uhka vai mahdollisuus lasten liikkumisessa? Liikunta & Tiede 57 (4), 37–41.
Pesola, A., Hakala, P., Berg, P., Ramezani, S., Villanueva, K., Tuuva-Hongisto, S. Ronkainen, J. & Laatikainen, T.E. 2020. Does free public transit increase physical activity and independent mobility in children? Study protocol for comparing children’s activity between two Finnish towns with and without free public transit. BMC Public Health 20, 342 https://bmcpublichealth.biomedcentral.com/articles/10.1186/s12889-020-8385-6
Lisätietoja
Tutkimuksen vastuullinen johtaja Arto Pesola, 040 6411 504, arto.pesola@xamk.fi