Suomen pohjavesimuodostumat ovat herkkiä pilaantumaan, sillä muodostumat ovat usein pieniä ja niitä suojaava maakerros on yleensä ohut ja hyvin vettä johtava. Pohjaveden laatua uhkaavat monet tekijät kuten esimerkiksi teollisuus, kaatopaikat, huoltoasemat, maa- ja metsätalous, tienpito, maanalaiset öljysäiliöt, maa-ainesten otto ja jätevesien käsittely.
Pohjavesien analysointi on Suomessa perinteisesti toteutettu näytteenoton ja laboratorioanalyysien avulla. Pohjaveden laatu voi kuitenkin vaihdella hyvinkin nopeasti, jolloin perinteisellä näytteenottomenetelmällä saadut tulokset eivät kuvaa enää pohjaveden sen hetkistä tilaa. Lisäksi pohjavedessä voi esiintyä eräitä yhdisteitä niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden havaitseminen onnistu yksittäisestä vesinäytteestä. Pohjaveden laatua tarkkaillaan ELY-keskusten, terveysviranomaisten ja vesilaitosten toimesta.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa kehitetään uusia ja kustannustehokkaita pohjavesien näytteenotto- ja monitorointimenetelmiä pohjaveden laadun seurantaan Uumo – Uudet innovatiiviset menetelmät pohjavesien laadun monitorointiin -hankkeessa. Tutkimushankkeen tuloksena saadaan tietoa pohjaveden laatuun vaikuttavista tekijöistä sekä uusien mittaus- ja analysointimenetelmien soveltuvuudesta pohjaveden monitorointiin.
Uudet potentiaaliset menetelmät tarjoavat myös liiketoiminta- ja palvelutuotantomahdollisuuksia eteläsavolaisille yrityksille.
– Online-menetelmät ovat perinteisiä ympäristömittauksia kustannustehokkaampia ja lisäksi reaaliaikainen data on käytettävissä päätöksen teon ja varautumisen tueksi. Uusilla näytteenottimilla ja veden laadun mittausmenetelmillä on mahdollisuus saada entistä tarkemmin ja monipuolisemmin tietoa pohjavesien tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Ympäristömonitorointialan yritykset ja laitevalmistajat voivat myös tuotteistaa menetelmiä myytäviksi palveluiksi ja siten laajentaa liiketoimintaansa, toteaa projektipäällikkö Riina Tuominen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Hankkeessa testataan uudenlaisia näytteenottimia sekä online- ja monitorointimenetelmiä, ja saadaan tietoa niiden soveltuvuudesta pohjavesien monitorointiin. Lisäksi hankkeessa testattavien kaukokartoitusmenetelmien ja mallintamisen avulla saadaan tietoa pintavesien muutoksista ja niiden vaikutuksista pohjavesiin.
Tutkimusympäristön menetelmille tarjoavat hankkeessa mukana olevat Mikkelin Vesiliikelaitos ja Rantasalmen kunta. – Vesilaitoksille on ensiarvoisen tärkeää, että kuntalaisille voidaan taata turvallinen pohjavesi. Reaaliaikaisen tiedon saatavuus ja veden analysointi ovat välttämättömiä riskinhallinnassa ja talousveden laadun varmistamisessa, perustelevat Mikkelin vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki ja Rantasalmen kunnan hallintopäällikkö Harri Korhonen tutkimuksen tarpeellisuutta.
Lisätietoja
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, projektipäällikkö Riina Tuominen, p. 040 637 1482, riina.tuominen@xamk.fi
Mikkelin Vesiliikelaitos, vesilaitoksen johtaja Reijo Turkki, p. 044 794 2601, reijo.turkki@mikkeli.fi
Rantasalmen kunta, hallintopäällikkö Harri Korhonen, p. 040 733 5670, harri.korhonen@rantasalmi.fi
Taustatietoa hankkeesta
Uudet innovatiiviset menetelmät pohjavesien laadun monitorointiin – Uumo -hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2018–31.12.2019. Lisätietoa: www.xamk.fi/uumo