Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tulokyselyn tulokset ovat parantuneet viime lukuvuoteen verrattuna. Kyselyn kokonaiskeskiarvo oli 3,7 kun keskiarvo oli viime lukuvuonna 3,6. Kyselyn tavoitekeskiarvo on 3,5, jota on nostettu edellisestä lukuvuodesta. Parhaimmat keskiarvot antoivat Mikkelin projekti– ja myyntijohtamisen opiskelijat, joiden kokonaiskeskiarvo oli 4,0 ja Mikkelin yhteisöpedagogiopiskelijat samalla keskiarvolla. Näistä koulutuksista myös pääsääntöisesti kaikki opiskelijat vastasivat kyselyyn. Savonlinnan sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen koulutuksen opiskelijat antoivat myös parhaan keskiarvon (4,1), mutta vastanneita oli ainoastaan 25 prosenttia.
Kyselyn parhaimmat keskiarvot olivat (suluissa olevat luvut ovat edellisen lukuvuoden tuloksia):
- Yhteistyö henkilöstön kanssa on sujunut KA 4,2 (4,0)
- Yhteistyö opiskelijoiden kesken on sujunut KA 4,2 (3,9)
- Koulutukseni opiskelijoita kuunnellaan ja kannustetaan KA 4,0 (3,8).
Kyselyn eniten nousseita keskiarvoja olivat:
- Opintojen aloittamiseen ja opiskeluun liittyvät ohjeet KA 3,7 (3,3).
- Olen tällä hetkellä tyytyväinen opiskelija KA 3,7 (3,4)
Eniten laskeneita keskiarvoja oli tutorointiin liittyvä keskiarvo. YAMK-opiskelijosta 24 prosenttia kertoi, että koulutuksessa on opiskelijatutorointia. Kyllä vastanneilta kysyttiin, onko opiskelijatutorointi auttanut opiskelun alussa. Keskiarvo oli 2,4 (2,8), joka oli kyselyn eniten laskenut keskiarvo.
Toiseksi eniten laskenut keskiarvo oli ”Opiskeluympäristö on viihtyisä ja toimiva”, jonka keskiarvo oli 3,5 (3,6). Keskiarvo oli kuitenkin hyvällä tasolla.
Kehitettävää oli:
- Opiskelijoiden intranetin (Student) käyttökelpoisuus KA 3,4 (3,30), jonka keskiarvo oli kuitenkin noussut edelliseen lukuvuoteen verrattuna.
Opiskelijat saivat kyselyssä antaa avointa palautetta opintojen aloittamiseen liittyvästä perehdytyksestä. Amk-opiskelijoiden vastauksista poiketen yamk-opiskelijoiden vastauksissa esiintyi useammin toive saada lisää perehdytystä opiskelussa tarvittaviin järjestelmiin ja niiden käyttöön, kuten Moodle, lukujärjestykset ja Student.
Opintojen nopeuttaminen ja mahdollisuus integroida opintoja työssäkäyntiin on kyselyn perusteella entistä paremmin YAMK-opiskelijoiden tiedossa. Opiskelijoista 73 prosenttia vastasi, että heille on kerrottu mahdollisuudesta suorittaa opintoja nopeutetusti. Kasvua edelliseen lukuvuoteen oli jopa 14 prosenttiyksikköä. Kysymykseen ”Minulle on kerrottu mahdollisuudesta suorittaa opintoja työssäkäyntiin integroiden”, vastasi kyllä 84 prosenttia, ja kasvua edelliseen lukuvuoteen oli 8 prosenttiyksikköä.
HOPSeja on ollut mahdollisuus tehdä. Jopa 95 prosentilla oli mahdollisuus HOPSin tekemiseen, joka oli noussut 7 prosenttiyksikköä edelliseen lukuvuoteen verrattuna. HOPS-keskustelun oli käynyt 82 prosenttia (80).
Opiskelijat ovat tyytyväisiä ja haluavat jatkaa opintojaan Xamkissa. Kysymyksen ”Olen tällä hetkellä tyytyväinen opiskelija” -keskiarvo oli 3,7 (3,4). Eri koulutusten kesken keskiarvot vaihtelivat, palvelumuotoilussa tyytyväisyyden keskiarvo oli 2,8 ja projekti- ja myyntijohtamisessa 4,2. 99 prosenttia vastaajista aikoo opiskella omassa koulutuksessaan tutkintoon saakka. Tyytyväisyyden syiksi vastaajat kuvasivat mm. opintojen etenemisen, mielenkiintoisen sisällön, opettajilta saatavan tuen ja ohjauksen ja sen, että opinnot ovat vastanneet odotuksia. Mikäli opiskelija koki olevansa tyytymätön, useimmin mainitut syyt tähän olivat pettymys opintojen sisältöön tai toteutustapaan tai ajankäytön haasteet.
Tulokyselyyn vastasi yhteensä 164 syksyllä opintonsa aloittanutta opiskelijaa, joka on noin 43 % ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon aloittaneista opiskelijoista. Tammikuussa 2019 ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoita ei Xamkissa aloita lainkaan, joten tulokset ovat samalla koko lukuvuoden tulokset.
Kyselytuloksia käsitellään opetuksen johtoryhmässä. Tarkempia koulutuskohtaisia kyselytuloksia, joissa on myös kyselyn avoimet palautteet, käsitellään eri koulutusyksiköiden kehittämisfoorumeilla. Kysymykset, joista on laskettu keskiarvo, on esitetty väittäminä ja arviointiasteikko oli seuraava: 1 = huono, 2 = kohtalainen, 3 = hyvä, 4 = erittäin hyvä, 5 = erinomainen.