Matkailu mielletään positiiviseksi, rennoksi ajanvietteeksi. Moni kuitenkin valitsee matkakohteekseen synkän paikan: entisen vankilan, hautausmaan, sotatantereen tai kansanmurhien tapahtumapaikan.
Xamkin restonomikoulutuksessa valmistuneessa opinnäytetyössä on selvitetty synkän matkailun syitä ja luotiin niiden perusteella matkailijaprofiileja. Cilla Heiskasen opinnäytetyön mukaan synkkä matkailu ei ole pelkkää kärsimyksellä mässäilyä tai rahan tekemistä muiden kurjuudella, vaan kokemukset muuttavat sekä kävijää että yhteiskuntaa.
Synkällä matkailulla tarkoitetaan vierailua kohteissa, joissa teemana on kuolema, kärsimys, onnettomuudet tai muut tragediat. Kohteita on luokiteltu synkän matkailun asteikolla, jonka avulla tarkastellaan kohteiden merkitystä ja synkkyyttä.
”On aivan eri asia käydä huvittelemassa kauhutalossa kuin vierailla vaikkapa keskitysleirillä. Eri synkkyysasteille sijoittuvat kohteet vaativat erilaista valmistautumista ja ne myös jättävät erilaisen jäljen kävijöihinsä”, kertoo opinnäytetyön tehnyt Cilla Heiskanen.
Heiskasen opinnäytetyössä selvitettiin, miten synkät kohteet ovat vaikuttaneet suomalaisiin matkailijoihin, millaisissa kohteissa he käyvät ja millainen ylipäänsä on suomalainen synkän matkailun kohteesta kiinnostunut matkailija. Kysely oli avoinna sosiaalisen median matkailuryhmissä, ja vastauksia tuli yli 800.
Kiinnostavimmiksi kohteiksi vastaajat mainitsivat muun muassa Auschwitzin, holokaustin muistomerkit, katakombit ja hautausmaat sekä suomalaisista kohteista Suomenlinnan, Kakolan ja Seilin saaren.
Suurin osa synkän matkailun kohteita kuluttavista matkailijoista luokitteli itsensä omatoimimatkaajiksi.
”Tärkeimpiä motiiveja ovat kiinnostus historiaan sekä yleinen mielenkiinto uusia asioita kohtaan. Muita syitä ovat tunnekokemusten hakeminen, matkailuun liittyvä bucket list ja kohteen valokuvauksellisuus. Moni kertoi haluavansa nähdä matkakohteen toisenkin todellisuuden, mikä kertoo matkailijoiden olevan entistä valveutuneempia kohdevalinnoissaan”, Heiskanen toteaa.
Motiivien ja koettujen tunteiden välillä oli nähtävissä selkeä yhteys. Ne matkailijat, jotka olivat päätyneet synkkään kohteeseen sattumalta tai valmistautumatta, kokivat muita useammin ahdistusta ja vihaa. Tämä oli yleistä erityisesti valmismatkoja tekevien kohdalla.
Sen sijaan ne matkailijat, jotka olivat tietoisesti valinneet käydä synkissä kohteissa ja joiden käynnin syyt olivat syvällisempiä, tunsivat kohteissa yleensä surua ja myötätuntoa. Vierailu oli myös avartanut tällaisten matkailijoiden maailmankatsomusta tai avannut silmät elämän merkityksellisyydelle. Noin kolmannes vastaajista kertoi matkailun vastuullisen puolen alkaneen kiinnostaa heitä synkässä kohteessa vierailun jälkeen. Myös yhteiskunnallinen vaikuttamishalu oli kasvanut.
Synkän matkailun tunnettuus on kasvussa ja siinä riittää kehitettävää ja tutkittavaa.
”Mielenkiintoista on esimerkiksi se, missä kohteissa vieraillaan ja miten ne kuvastavat nyky-yhteiskunnan asenteita ja käsityksiä siitä, mitkä tragediat ja minkä ihmisryhmien kärsimykset ovat muistelemisen ja muistamisen arvoisia”
Heiskasen opinnäytetyön ohjaajana toiminut matkailu- ja palveluliiketoiminnan lehtori Marjut Kasper toteaa, että opinnäytetyön aihe ja tulokset antavat matkailutoimijoille työkaluja tuotteistamiseen. Tulokset auttavat tunnistamaan synkästä matkailusta kiinnostuneet matkailijat sekä vahvistavat tietoisuutta ja ymmärrystä tästä matkailun alalajista.
Myös Heiskasen mukaan synkkää matkailua voisi hyödyntää enemmän Suomessa. Suomesta ei kaikkein synkimmän pään kohteita löydy, mutta vaaleampi tarjonta antaa tilaa markkinoida synkkiä matkailutuotteita entistä laajemmalle kävijäkunnalle. Hän kannustaa etenkin vastuullisiin synkän matkailun tuotteisiin.
”Vastuullisuusnäkökulmia ovat esimerkiksi se, onko kohteessa soveliasta ottaa selfieitä, kuka synkkää perintöä saa esitellä ja millaisessa valossa kärsimystä tai siihen liittyviä ihmisiä esitellään.”
Lisätietoja:
Cilla Heiskanen: cilla.heiskanen@gmail.com ja 044 938 8443
Kuvia ja tietoa Cilla Maria Travel –matkablogissa: https://www.rantapallo.fi/cillamaria/2023/05/24/synkka-matkailu-muuttaa-seka-kavijaa-etta-yhteiskuntaa
Marjut Kasper, matkailu- ja palveluliiketoiminnan lehtori
p. 040 572 0474, marjut.kasper@xamk.fi
Opinnäytetyö löytyy verkosta: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/794896/heiskanen_cilla.pdf?sequence=2&isAllowed=y