Miten vajaasti hyödynnettyjen kalalajien kalastuksesta saisi kannattavaa toimintaa kalastajille, ja miten särjet, lahnat ja säyneet päätyisivät entistä useampaan ruokapöytään?
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun kala-alan hankkeessa kokeillaan toimintamallia, jossa kalastusyrittäjiä kannustetaan toimittamaan harvemmin hyödynnettävät saalislajit jalostukseen erillisellä palkkiolla.
Tavoitteena on saada vajaasti hyödynnetyt kalalajit hyötykäyttöön ja tehdä hoitokalastuksesta kalastajille kaupallisesti kannattavaa. Näin vesistötkin pysyisivät puhtaampina. Pilottia testataan nyt Etelä-Savossa.
Etelä-Savossa on vähän poisto- ja hoitokalastusta tekeviä yrittäjiä
Vesistöjen tilaa parannetaan usein poisto- ja hoitokalastuksilla, joita rahoitetaan erilaisten ympäristöhankkeiden yhteydessä. Yhdeksi näiden kalastusten suurimmista haasteista koetaan toiminnan jatkumattomuus hankkeiden päättymisen jälkeen. Poisto- ja hoitokalastuksiin tarvittaisiin jatkuvuutta ja pysyvyyttä sekä pyyntiin sitoutuneita kalastajia.
Perinteisiä kaupallisia kalastajia on huomattavasti enemmän kuin poisto- ja hoitokalastusta tekeviä yrittäjiä. Tarvetta toiminnalle olisi enemmän kuin nyt on tekijöitä.
Särkikalojen kasvava kysyntä markkinoilla on herättänyt kalastajissa kiinnostusta lisätä niiden pyyntiä. Särkikaloissa onkin potentiaalia nousta perinteisimpien kaupallisten lajien kuten muikun ja kuhan rinnalle. Särkikalojen ympärille rakentuvan arvoketjun kehittymistä hidastavat kuitenkin mielikuvat vaikeasti lajiteltavasta ja jalostettavasta raaka-aineesta. Kalastajille särkikalojen myyntihinta on alhainen verrattuna tuotteiden prosessointikustannuksiin.
Kalastaja toimittaa saaliin jalostukseen, hanke maksaa palkkion
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun käynnissä olevassa hankkeessa pilotoidaan ja testataan mallia, jossa vajaasti hyödynnettyjen kalojen ihmisravinnoksi menevästä osasta maksetaan sopimuksen tehneille kalastajille ja kalastusyrityksille ravinteidenpoistopalkkio. Tällaisia jatkojalostettavia kaloja ovat esimerkiksi särki, lahna, säyne, pasuri ja kuore.
Kalastajat huolehtivat itse saaliin myymisestä ja toimittamisesta suoraan jalostusyrityksille ja hanke maksaa palkkio-osuuden myyntitositteita vastaan.
– Tavoitteenamme on kannustaa kaupallisia kalastajia ja kalanjalostajia edistämään vajaasti hyödynnettyjen lajien pyyntiä ja jalostusta kohti kaupallisesti kannattavaa toimintaa. Tavoitteena on myös löytää yhteisiä intressejä ja yhteistyömalleja vesialueen omistajien kanssa, kertoo Xamkin projektipäällikkö Antti Kinnunen.
Xamkin kokeilemassa toimintamallissa palkkion maksussa etusijalla ovat huononemassa tai heikentymisriskissä olevat vesistöt. – Vajaasti hyödynnettyjen kalojen elintarvikekäyttöön liittyy koko arvoketjussa vielä monia haasteita, joita useammalla Xamkin kehityshankkeella pyritään ratkaisemaan. Kalojen logistiikkavirtaa, välivarastointia ja lajittelua selvitetään yhteistyön voimin. Kalastajien osallistuminen yhteiseen kehitystyöhön on Xamkille tärkeää, korostaa Kinnunen.
Arvoketjun kehittämisellä jatkuvuutta hoitokalastuksiin ja ravinteiden poistoon -hanke on saanut rahoituksen ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelmasta ja se sen toteutusaika on 1.8.2020 – 31.10.2022.
Lisätietoja:
Antti Kinnunen
Projektipäällikkö
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
p. 050 476 3894
antti.kinnunen@xamk.fi