Ruoka on merkittävässä roolissa Etelä-Savossa ja se on yksi Etelä-Savon maakuntastrategian kärkiteemoista metsän ja veden ohella. Ruoka-alan liikevaihto oli vuonna 2018 lähes miljardi euroa, ja se on 17,4 prosenttia kaikkien eteläsavolaisten yritysten liikevaihdosta. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 65 miljoonaa, josta suurin osa tuli kaupan alalle.
Vuonna 2018 ruoka-alalla oli 2 707 toimipaikkaa ja ruokaketjun eri vaiheissa tehdään 5 152 henkilötyövuotta. Osuudet muodostavat 21,3 prosenttia Etelä-Savon kaikista toimipaikoista ja 17,3 prosenttia Etelä-Savon yritysten henkilöstöstä.
Ruoka-alan kehittämisohjelma on tarkoitettu työvälineeksi kaikille ruoka-alan kehittämisorganisaatioille ja yrityksille. Ohjelman laadintaan on osallistunut laaja joukko ruoka-alan kehittäjiä ja yrittäjiä.
Kehittämistoimet tiivistetty viiteen teemaan
Kehittämisohjelma keskittyy viiteen teemaan, joille on laadittu tavoitteet sekä pitkän ja lyhyen aikavälin kehittämiskohteet. Ohjelmassa keskitytään vahvistamaan alan toimijoiden osaamista, lisäämään ruokaviestintää sekä ruokakasvatusta, hyödyntämään eteläsavolaisesta luonnosta ja paikallisuudesta ponnistavaa lisäarvoa, vastaamaan yhteiskunnan haasteisiin muutosjoustavuudella ja vastuullisuudella sekä kehittämään ruoka-alalle uusia toimintamalleja.
– Ruoka-alan kehittäminen on hyvin laaja-alaista ulottuen pellosta ja luonnosta kuluttajan lautaselle saakka. Kaikki viisi kehittämisteemaa jakaantuvat vielä osa-alueisiin. Esimerkiksi osaamisessa keskeiset kehittämiskohteet liittyvät koulutukseen ja TKI-toimintaan, tietoa ja teknologiaa hyödyntävien ratkaisujen käyttöönottoon ja kehittämiseen sekä lainsäädännön seurantaan, kertoo projektipäällikkö Taina Harmoinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.
Ruokaviestinnässä ja ruokakasvatuksessa keskeisenä tavoitteena on nostaa ruoantuotannon arvostusta. Tietämystä ja ymmärrystä pyritään lisäämään ruoantuotannosta ja sen kestävyydestä sekä ruoka-alan aluetaloudellisesta vaikutuksesta.
Maakunnan ainutlaatuisuus esiin
Kehittämisohjelman toimenpiteissä on tunnistettu, kuinka ainutlaatuisessa ympäristössä Etelä-Savossa eletään ja harjoitetaan yritystoimintaa. Maakunnan pinta-alasta neljännes on vettä ja maa-alasta peräti 85 prosenttia metsää. Tavoitteena on saada lisäarvoa luonnosta ja paikallisuudesta kehittämällä muun muassa ruokamatkailua, luomu- ja keruutuotetoimintaa sekä sisävesikalojen ammattikalastusta ja jatkojalostusta.
Maatalouden voimakas rakennemuutos, ilmastonmuutos ja ennakoimattomat uhat haastavat eteläsavolaista ruoka-alaa kehittymään teknologioita ja yhteistyötä hyödyntäväksi, muutoksiin joustavasti reagoivaksi kokonaisuudeksi.
Ruoka-alaa uudistetaan ja uusia toimintamallien avulla tavoitellaan yritysten liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä. Monipaikkaiset uudet eteläsavolaiset toivotetaan tervetulleiksi ruoka-alan yhteistyöverkostoihin.
Ohjelman toteutumisen etenemiseen luodaan kaikille avoin seurantajärjestelmä, johon kootaan maakunnassa käynnissä olevat ruoka-alan hankkeet, toimenpiteet ja tulokset. Seurantajärjestelmän tavoitteena on saada avoimuutta kehittämiseen, välttää päällekkäisiä toimenpiteitä ja tuoda lisää vaikuttavuutta tehtävälle työlle. Tiettävästi seurantajärjestelmä on lajissaan ensimmäinen ainakin ruoka-alalla.
Ruoka-alan kehittämisohjelma on työstetty yhteistyössä Etelä-Savon ELY-keskuksessa valmisteilla olevan EU:n uuden ohjelmakauden maaseudun kehittämisohjelman kanssa. Erillistä rahoitusinstrumenttia ruoka-alan ohjelman toimenpiteille ei ole varattu.
Vastuullinen, menestyvä ja muutosjoustava Etelä-Savon ruoka-ala -verkkojulkaisuun pääsee tutustumaan URAKKA-hankkeen kotisivulla www.xamk.fi/urakka
Ruoka-alan kehittämisohjelma on valmisteltu Uudistuva ja kasvava Etelä-Savon ruoka-ala – URAKKA -hankkeessa, jota toteuttavat Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti ja Luonnonvarakeskus. Hanketta rahoittavat Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja Etelä-Savon ELY-keskus.
Lisätietoja:
Taina Harmoinen, projektipäällikkö, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, taina.harmoinen(at)xamk.fi, 040 662 5560
Pirjo Kivijärvi, tutkija, Luonnonvarakeskus, pirjo.kivijarvi(at)luke.fi, 040 828 8254
Marjo Särkkä-Tirkkonen, erikoissuunnittelija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, marjo.sarkka-tirkkonen(at)helsinki.fi, 044 590 6849