Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt itäiseen Suomeen elinvoiman vahvistamiseksi noin 10 miljoonan euron lisärahoituksen, joka kohdistuu korkeakoulujen uusiin aloituspaikkoihin ja tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen. Rahoituksen taustalla ovat Venäjän hyökkäyssodan seuraukset sekä alueen rakenteelliset haasteet.
Kuitulaboratorion tutkimuslaitteistot uudistuvat – hyödyttää aluetta jo tänä vuonna
Xamkin osuus tutkimusinfrastruktuurien rahoituksesta oli 767 800 euroa ja se kohdentuu Kuitulaboratorion tutkimuslaitteistojen uudistamiseen. Biopohjaisten materiaalien soveltava tutkimus on vahvasti yritysvetoista ja hyödyttää suoraan siinä mukana olevia yrityksiä. Rahoituksen tuoma hyöty näkyy yrityskumppaneille jo tänä vuonna, kun laitteistot on hankittu ja saatu käyttöön.
– Näillä investoinneilla saamme kyllä aikaan tutkimustuloksia, jotka voidaan kaupallistaa nopeasti ja sitä kautta turvaavat ja lisäävät työpaikkoja Itä-Suomessa. Laitteistot parantavat huomattavasti edellytyksiämme tutkia ja kehittää uusia biopohjaisia materiaaleja. Iso kysymys on esimerkiksi, miten laadukkaan puuhakkeen lisäksi myös heikompilaatuista raaka-ainetta ja teollisuuden sivuvirtoja voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin, kertoo rehtori Heikki Saastamoinen.
Lisää kehittyvän elintarviketekniikan osaajia alueelle
Xamk sai lisäksi 30 lisäpaikkaa uuteen Kehittyvä elintarviketekniikka -insinöörikoulutukseen.
– Saatu erityisavustus käytetään kokonaisuudessaan ja reaaliaikaisesti kehittyvän elintarviketekniikan koulutukseen sen keston eli neljän vuoden aikana. Ammattikorkeakoulut saavat rahoituksen vasta, kun opiskelija on suorittanut tutkinnon, joten uudet koulutukset ovat meille erittäin tappiollista ensimmäisen 6–7 vuoden ajan. Haimme lisäaloituspaikkoja myös sosiaali- ja terveysalalle, jota olisi myös vahvistettava alueellamme – tällä kertaa rahoitusta siihen ei kuitenkaan saatu.
Elintarviketeollisuus on Suomen neljänneksi suurin teollisuudenala. Xamkin uusi koulutus profiloituu kasviperäiseen elintarviketekniikkaan ja on ainutlaatuinen Suomessa. Opiskelijat tekevät opintojensa aikana esimerkiksi tuotekehitykseen ja testaukseen liittyviä työelämäprojekteja, jotka hyödyttävät alan yrityksiä. Myös työharjoittelut, opinnäytetyöt ja muu yritysyhteistyö kiinnittävät opiskelijat alueelle ja vahvistavat alan osaamista.
– Tavoitteenamme on, että mahdollisimman moni elintarviketekniikan insinöörin tutkinnon suorittanut myös työllistyy Kymenlaaksoon ja Etelä-Savoon. Koulutuksen myötä kasviperäiseen elintarvikealaan suuntautunut yritystoiminta ja alkutuotanto saavat uutta elinvoimaa ja tavoitteena on myös alueen omavaraisuusasteen parantaminen.
Lisätiedot
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu – Xamk
rehtori, toimitusjohtaja Heikki Saastamoinen