Salpalinja on suurin itsenäisyyden aikana Suomessa toteutettu rakennushanke. Rakentajia oli mukana jopa 35 000 ja lottia muonittamassa noin 2000. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan viimeisen vuoden insinööriopiskelijat selvittivät millaisessa kunnossa Salpalinjan korsut ovat. Projektissa olivat mukana Salpalinja-museo ja Miehikkälän kunta.
Vuosina 1940-44 rakennettu linja kulkee Kymenlaakson läpi – Suomenlahden rannikolta yhtenäisenä Luumäelle saakka ja katkonaisempana Savukoskelle saakka. Kaiken kaikkiaan rakennekokonaisuus sisältää 728 teräsbetonikorsua, noin 3000 puista kenttälinnoitetta, 225 km panssariesteitä, yli 300 km piikkilankaesteitä, noin 350 km taistelu- ja yhdyshautoja ja useita luolastoja. Salpalinjaan pääsee tutustumaan monipuolisesti Miehikkälässä sijaitsevassa Salpalinja-museossa.
– Opiskelijat tekivät mm. korsujen rakennustapojen historiaselvityksiä, betonirakenteiden lujuuksien testausta, kosteusmittauksia, kuivatusvaihtoehtojen tarkastelua, betonin korjaustapojen pohtimista, 3D-mallintamista sekä alueen käyttö- ja turvallisuustekijöiden tutkimista, kertoo rakennustekniikan lehtori Juha Karvonen Xamkista.
Salpalinjan rakenteiden lujuus on suurempi kuin uusissa rakennuksissa
Betonirakenteiden lujuutta testattiin Xamkin akreditoidussa rakennustekniikan laboratoriossa Kotkassa. Tulokset kertovat, että Salpalinjan rakenteiden lujuus on suurempi kuin uusissa rakennuksissa – esimerkiksi kerrostaloissa tai silloissa.
Syynä pidetään silloisen sementin koostumusta. Esimerkiksi betonin sideaineiden sitoutuminen on saattanut kestää jopa vuosikymmeniä, eikä lujuus ole ollut suurin heti uutena rakenteen valmistumisen jälkeen. Sama on todettu vanhoissa maapadoissa. Huolimatta sota-ajan kiireestä ja resurssienkin vähyydestä on korsut siis tehty hyvin.
Onnistunut projekti kaikille osapuolille
Korsuprojekti oli malliesimerkki onnistuneesta oppilaitoksen ja työelämän yhteisprojektista.
Eri tutkimusaiheiden parissa työskentelevät opiskelijat saivat edetä itsenäisesti – tarvittaessa apua sai opettajilta sekä projektin työelämäkumppaneilta. Tämä oli opiskelijoille motivoiva tapa oppia, joka tuotti myös Salpalinja-museolle tärkeää uutta tietoa.
– Parasta opintojaksossa oli oikea, konkreettinen ja kiinnostava aihe: Suomen sota- ja maisemahistoriallisesti merkittävä kohde. Pääsimme tekemään merkittävää tutkimustyötä digitalisoidessamme vanhoja sota-aikaisia, käsin tai kirjoituskoneella kirjoitettuja asiakirjoja, joita ei ole ollut aikaisemmin sähköisessä muodossa saatavilla. Pelkästään matkailun edistämisen ja jatkuvuuden näkökulmasta hanke oli tärkeä, sillä projektin myötä saatiin tarvittavaa tietoa korsujen nykyisestä kunnosta, pohtii opiskelija Teemu Lindström.
– Olemme yllättyneitä, kuinka pienessä ajassa opiskelijat pystyivät perehtymään 2. maailmansodan aikaisiin rakenteisiin. Betonirakentaminen oli silloin niin erilaista kuin nykyisin, joten tämä oli opiskelijoillekin kuin sukellus rakennushistoriaan. Tuloksia voidaan varmasti hyödyntää lähtötietoina tulevissa hankkeissa museoalueellamme, kertoo museotutkija Armi Oinonen Salpalinja-museosta.
Lisätietoja:
Lehtori Juha Karvonen, juha.karvonen@xamk.fi, puh. 040 579 7964