Hankkeessa tuotetaan orgaaniseen peltolannoitteeseen soveltuva raskasmetallivapaa tuhkakomponentti

tavoitteet

Hankkeen päätavoite on tuottaa orgaaniseen peltolannoitteeseen soveltuva raskasmetallivapaa tuhkakomponentti.

Voimalaitostuhkan hyödyntäminen peltolannoitukseen vaatii raskasmetallien erottamista tuhkasta samalla säilyttäen tuhkan ravinne- ja hivenainepitoisuuden mahdollisimman korkeana. Voimalaitosten merkittävä ongelma on tuhkan jätevero, joka on 60 euroa per tonni. Toinen ongelma on sijoituspaikan löytäminen tuhkalle. Tämä hanke ratkaisee nämä ongelmat. Erotustekniikalla jäte muuttuu ravinteeksi, jota voidaan käyttää mm. peltolannoitteen komponenttina.

toimenpiteet

TP 1: Erotustekniikan tutkimuskeskuksen perustaminen
– Toimenpiteen avulla toteutetaan konkreettinen tilaratkaisu erotustekniikan tutkimuskeskukselle.
– Tuhkanerotuslaitteiston siirtäminen. Toimenpiteessä siirretään nykyisin Kotkan Konepaja Oy:n tiloissa sijaitseva tuhkanerotuslaitteisto uuden Erotustekniikan tutkimuskeskuksen tiloihin.
– Tilojen varustaminen.
TP 2: Tuhkan tutkimusajojen tekeminen
– Tuhkalaitteiston kehittämiseen liittyvien kokeilujen ja testiajojen suorittaminen
– Raskasmetallien erotusajojen suorittaminen eri voimalaitosten erilaisille tuhkille. Ajoilla selvitetään soveltuuko ko. tuhka peltolannoituskäyttöön ja miten paljon erotusajojen avulla voidaan vähentää raskasmetalleja ilman ravinteiden liiallista menettämistä.
– Tuhkanerotuslaitteen ajoparametrien määrittäminen eri laitosten erilaisille tuhkille optimaalisen tuotannon aikaansaamiseksi. Määrityksen avulla voidaan asettaa kunkin voimalaitoksen ja kunkin polttoaineen kannalta tehokkaimmat ja kustannuksiltaan edullisimmat erotuslaitteen ajoparametrit.

tulokset

Erotustekniikan tutkimuskeskus on perustettu ja toiminnassa Kymenlaaksossa
– Tieto siitä kuinka suuri osuus suomalaisesta puutuhkasta voidaan käyttää erotuksen jälkeen peltolannoituskäyttöön, ja mikä osaa muuhun hyötykäyttöön
– Eri tuotantoympäristöihin valmistuneiden tuhkan erotuslaitteistojen ajoparametrien määritykset on tehty
– Suomessa on hankkeen toiminnan ansiosta siirrytty osin orgaanisen lannoitteen käyttöön peltoviljelyssä
– Kaksi laajaa kiertotalous-teemaan liittyvää seminaaria
– Erotustekniikan osaajaverkosto jossa mukana yrityksiä ja tutkimuslaitoksia
Hankkeen välittömät vaikutukset
– Suomeen on syntynyt orgaanista peltolannoitetuotantoa (tällaista ei nykyisellään ole)
– Kiertotalous on vakiintunut tuhkan uusiokäytössä

Pitkän aikavälin vaikutukset
– Alan opetustoiminta ja uusien osaajien kouluttaminen lisääntyy
– Pk-yritysten sijoittuminen alueelle lisääntyy ja olemassa olevien yritysten osaaminen ja kilpailukyky erotustekniikan osalta on parantunut
– Pk-yritykset valmistavat tuhkanerotuslaitteistoja ja siihen liittyviä tekniikoita ja niiden tuotannosta osa suuntautuu kansainvälisille markkinoille
– Uusien liiketoimintojen tunnistaminen kasvaa (esim. arvokkaiden maametallien erotus jäteraaka-aineesta)
– Erotustekniikan osaaminen ja verkostot kehittyvät tuhkanerotusta laajemmiksi

 

Lisätietoja

Projektipäällikkö Anne Gango, 044 702 8217, anne.gango@xamk.fi

Ajankohtaista

Tervetuloa Tuhka kiertotaloudessa –seminaariin Kotkan kampukselle 25.4.2018!

Tervetuloa kuulemaan näkemyksiä energiantuotannon kiertotalouden ja erityisesti tuhkan hyödyntämisen mahdollisuuksista! Seminaarissa saat tietoa kiertotalouden merkityksestä energiateollisuudessa, tuhkan hyödyntämisestä eri käyttökohteissa ja MARA-asetuksen vaikutuksesta tuhkan käyttämiseen maarakentamisessa. Seminaari on tarkoitettu kaikille energiateollisuuteen ja kiertotalouteen liittyville toimijatahoille sekä kaikille aihealueesta kiinnostuneille.   Tuhka kiertotaloudessa -seminaari pidetään keskiviikkona 25.4.2018 klo 12-16 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun Kotkan kampuksella (Pääskysentie 1). Seminaari...

Faktat

Erotustekniikan tutkimuskeskus - ET

01.06.2016 - 31.07.2018

Toteuttajat

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Xamk

Osatoteuttajat: Cursor - Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 375 161 €

Xamkin osuus kokonaisbudjetista: 294 560 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Uudenmaan liitto, EAKR

Jaa sivu