Hoivafarmi toteutettiin ajalla 1.11.2014-31.12.2016.
Hoivafarmi-hankkeen avulla kehitettiin hoivapalveluja toimivien maatilojen yhteyteen ja puutarhatoimintaa senioreiden asumisyksiköihin. Lisäksi kehitettiin luontolähtöiseen toimintaan soveltuva asiakkaiden toimintakykyä mittaava mittari ja tutkittiin luontolähtöisen toiminnan maaseutuvaikutuksia tila- ja aluetasolla.
Pidemmän aikavälin tavoitteina oli vahvistaa Green Care -osaamista hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, ostamisessa, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä asiakastyössä. Niin ikään hankkeella tavoiteltiin hyvinvointipalvelujen monipuolistumista maakunnassa, vakiinnuttamaan luontolähtöisiin palveluihin liittyvän koulutuksen, tutkimuksen, kehittämisen ja verkostoitumisen rakenteita sekä parantaa toiminnassa olevien henkilöiden toimintakykyä ja sosiaalista osallisuutta.
Videot kertovat osaltaan hankkeessa tehdystä työstä:
Lue myös juttu Pikku Isäntä, Inhimilliset Uutiset (RAY:n rahoittama valtakunnallinen media, verkkojuttu), 14.10.2016 toimittaja Elina Jäntti: http://www.inhimillisiauutisia.fi/pikku-isanta/6613209
Etelä-Savo on hoivamaatalouden edelläkävijä Suomessa
Kolmella maatilalla kehitettiin maatila-avusteisia hoivapalveluja: Lenjuksen tilalla kehitysvammaisten perhehoitoa, Asikaisella kehitysvammaisten työpainotteista päivätoimintaa ja Tuhkulan tilalla mielenterveyskuntoutujien päivätoimintaa.
Kaikki tuotteet ovat valmiita, palvelukuvaukset ovat olemassa ja tuotteet on hinnoiteltu. Palvelutuotteet ovat tuotannossa ja ne ovat tiloille liiketoimintaa. Lenjuksen maatilalla on lyhytaikaisessa perhehoidossa 4 kehitysvammaista nuorta poikaa ja tilalla suunnitellaan uutta tuotetta: tuetun asumispalvelun tarjoamista.
Asikaisen emolehmäkarjatila on jatkanut määräaikaista sopimusta Juvan kunnan kanssa kahden kehitysvammaisen miehen työpainotteisen päivätoiminnan tuottamiseksi ja Asikaisellakin harkitaan uusia palvelutuotteita.
Tuhkulan maatilalla on käynyt asiakkaita säännöllisesti Kotilo ry:stä yhden päivän joka toinen viikko 1,5 vuoden ajan ja toiminta jatkuu.
Senioreiden/mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja tuottavissa yksiköissä (Juvakoti, Kuharanta, Onnenhelma) on tehty puutarha- ja pihasuunnitelmia, jotka on jo osin jo toteutettu sekä rakennettu kesäkanaloita ja kasvihuoneita sekä aloitettu luontolähtöinen toiminta em. ympäristöissä.
Muut tulokset
Hankkeessa kehitettiin maatilatoimintaan soveltuva toimintakykymittari. Mittarin pohjana on asiakkaan yhdessä ohjaajan kanssa täytettävä kyselylomake, joka toimii asiakkaan toimintakyvyn seurannan ja arvioinnin tukena. Mittarin avulla voidaan seurata asiakkaan toimintakykyä ja siinä mahdollisesti tapahtuvia muutoksia luontolähtöisen työskentelyn aikana. Toimintakykymittarilla saatavaa arviointitietoa ei kuitenkaan kerätty, koska luontolähtöinen toiminta on jäänyt osallistujamääriltään pieneksi tutkimuksen tarpeisiin nähden eikä toiminta ole ollut niin säännöllistä, että toiminnasta olisi ollut saatavissa tutkimuksellisesti uskottavaa aineistoa.
Kysely hoivamaatalouden kiinnostavuudesta, sen kasvupotentiaalista, kasvun ehdoista ja esteistä toteutettiin. Vastaukset analysoitiin ja julkaistiin Green Care -päivillä sekä Green Care Finland ry:n sivuilla. 44 % kyselyyn vastanneista tiloista oli ainakin jossain määrin kiinnostunut alasta ja maatiloilla on ainakin jossain määrin hoivamaatalouden laajenemispotentiaalia Etelä-Savossa. Laajanemisen resurssina tuli esille olemassa olevat luonto- ja ympäristötekijät ja sekä toimintatilat. Vastaajien parissa tunnistettiin kysyntää ja tarjontaa lisääviä tekijöitä, joskin myös toiminnan rajoitteita. Alalla jo toimivista useimmat aikoivat kasvattaa asiakasmääriä ja kehittää uusia tuotteita, yksikään ei suunnitellut alan yritystoiminnan lopettamista. Maatila-avusteisten palveluiden kehittämisen motiivina korostui halu vaalia elävää maaseutua ja ympäristöä sekä eettinen toiminta yli taloudellisten perusteiden. Kehittämisen hidastajaksi nähtiin jäykkä byrokratia.
Em. maatilakyselyssä hoivamaataloudesta kiinnostuneet tilat arvioivat alan kehittymisen edistyvän tärkeysjärjestyksessä seuraavien toimenpiteiden kautta
- Maatiloille tarjottava käytännön apu yhteistyösuhteiden rakentamiseen palveluiden hankkijoihin/maksaviin asiakkaisiin
- Maatiloille tarjottava koulutus hoivamaatalouden sisällöstä ja menetelmistä
- Vertaistuen saaminen toisilta samankaltaisia asioita tekeviltä tai suunnittelevilta tiloilta
- Maatiloille tarjottava koulutus hoivamaatalouden palveluiden tuotteistamisesta, myynnistä ja kilpailutuksesta
Luontolähtöisten palveluiden liittyvän toiminnan rakenteiden vakiinnuttamisessa onnistuttiin koulutuksen osalta. Mikkelin kampus tarjoaa ensimmäisenä Suomessa mahdollisuutta suuntautua sosionomiopinnoissa Green Care -toimintaan. Uudessa opetussuunnitelmassa (1.1.2017 alkaen) luontolähtöisyys on osana sosiaalialan koulutusohjelmaa syventävien opintojen vaiheessa ”Luontolähtöinen kuntouttava työ”- moduulina (15 op).
Tähän saakkakin kaikille sosiaali- ja terveysalan ryhmille niin Mikkelissä kuin Savonlinnassakin on käyty läpi Green Care -toiminnan perusteet joko infoissa tai osana pakollista opintojaksoa. Lisäksi ”Luontolähtöisen toiminnan perusteet sosiaali- ja terveysalalla” (5 op) ja ”Luontolähtöisen toiminnan menetelmät sosiaali- ja terveysalalla” (5 op) ovat olleet tarjolla verkko-opintoina vapaasti valittavina opintoina sekä avoimen amk:n kautta (myös erillistarjontana) ja kysyntä on ollut suurta.
Asiakkaita lähettävien tahojen rekrytointi hankkeeseen on ollut haasteellista. Toisaalta hankkeen loppua kohti kiinnostus hankkeeseen ja hoivamaatalouden kehittämiseen on ollut kovasti nousussa ja useat maatilat eri puolilta Suomea ovat pyytäneet konsultointia palveluidensa kehittämiseen. Tärkeimmäksi kehittämisen edistäjäksi maatilat näkevät käytännön avun yhteistyösuhteiden rakentamisessa palvelujen ostajiin.
JULKAISUT
- Johanna Hirvonen ja Leena Uosukainen. 2015. Luonnon hyvinvointivaikutusten mittaaminen Hoivafarmi-hankkeessa. Teoksessa Anu Haapala (toim.) Kestävää hyvinvointia kehittämässä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja D65, ss. 140-145.
- Johanna Hirvonen. 2015. Kuntouttavaa green care – toimintaa oppimassa: toimintaympäristönä englantilainen terapiapuutarha. Teoksessa Anu Haapala (toim.) Kestävää hyvinvointia kehittämässä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja D65, ss. 153-158.
- Seija Nissinen. 2015. Maatilalta toiminnallisuutta sosiaalialan työhön. Teoksessa Anu Haapala (toim.) Kestävää hyvinvointia kehittämässä. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja D65, ss. 159-165.
- Ruralia-lehti Ruralia. 2016 (1). Päivi Pylkkänen: Voiko hyvinvointialasta kasvaa palveluliiketoimintaa maatalouden rinnalle? http://www.helsinki.fi/ruralia/lehtiarkisto/Ruralia1_2016.pdf
- Teoksessa Kattilakoski, Mari & Siirilä, Heli 2016 (toim.). Oppiva maaseutu. 24 valtakunnallisen maaseutututkijatapaamisen abstraktikirja. Hoivamaataloudestako vastauksia maaseudun palvelutuotantoon? Päivi Pylkkänen. Lapin yliopisto, Rovaniemi
- Johanna Hirvonen ja Leena Uosukainen. 2016. Kuntoutujan polku palvelukodista farmille. UAS Journal 2/2016. WWW-julkaisu: https://uasjournal.fi/tutkimus-innovaatiot/kuntoutujan-polku-palvelukodista-farmille/
- Johanna Hirvonen. 2016. Kohtaamisia kasvilavojen äärellä – työelämäjakso englantilaisella terapiapuutarhalla. Teoksessa Arja Haikara ja Helena Horn (toim.) Kuhan kokeilin: kansainvälisyys, kielet ja viestintä ammattikorkeakoulussa. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Vapaamuotoisia julkaisuja 69.
- Helka Saren, Leena Uosukainen Luonnon hyvinvointivaikutusten ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen matkailussa. Luonnollista hyvinvointimatkailua. Artikkelikokoelma, MAMK julkaisusarja 2016
- Päivi Pylkkänen, Hoivamaatalous on varteenotettava vaihtoehto. Yliö Maaseudun Tulevaisuus – lehdessä 25.11.2016
- ”Polkuja hoivafarmille” -työnimeä kantava hoivamaatilatoiminnan-opas helmikuussa 2017 (toim. Päivi Pylkkänen ja Teija Skyttä) tähän tulee vielä linkki
MEDIAOSUMIA
Mediaosumia kertyi hankkeen aikana radiossa 3 kertaa ja lehdistössä juttujen ja verkkojuttujen muodossa ainakin 23 kertaa, joista näkyvimmät Maaseudun Tulevaisuudessa ja RAY:n Inhimillisissä Uutisissa. Suurin osa jutuista oli printtilehdissä.
