Hyvä kuntoutuskäytäntö vaatii toteutuakseen kuntoutusprosessin kaikissa vaiheissa kuntoutujan ja ammattilaisten yhteistyötä. Asiakaslähtöinen työskentely on hyvien kuntoutuskäytäntöjen perusta. Asiakaslähtöisyys toteutuu kuntoutuksessa dynaamisena prosessina.
Hyvän kuntoutuskäytännön seuranta -hanke on jatko aiemmalle Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenterin ja Kelan asiantuntijoiden toteuttamalle hankkeelle, jossa kehitettiin Kuntoutuksen asiakaslähtöisyyden arviointi (KAARI) -lomake. Kehittämisprosessiin voi tutustua hankkeen loppuraportissa: http://www.kela.fi/documents/10180/751941/Loppuraportti_HKK-kysely_03102014.pdf/55c2b0f0-697d-4307-9a9c-971d03266f74.
Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Kelan Hyvän kuntoutuskäytännön seuranta -hankkeessa arvioitiin vuoden 2015 aikana KAARI-lomakkeen soveltuvuutta Kelan järjestämässä ammatillisessa kuntoutuksessa, lasten ja nuorten perhekuntoutuksessa, avoterapioissa sekä kuntoutuspsykoterapiassa. Soveltuvuuden arvioimiseksi haastateltiin 43 kuntoutujaa ja kyselyyn vastasi 138 kuntoutujaa. Kokeiluissa saatiin tietoa kysymysten sisällöllisestä ymmärrettävyydestä, lomakkeiden käytettävyydestä ja käytäntöön siirtämisestä. Lisäksi kartoitettiin soveltuvuuden arviointiin osallistuneiden kuntoutujien näkemyksiä asiakaslähtöisyyden toteutumisesta kuntoutusprosessin aikana.
Toteutettu soveltuvuuden arviointi osoitti, että kehitettyä KAARI-lomaketta voidaan käyttää eri kuntoutujaryhmien näkemysten esille saamiseksi. Kysymykset asiakaslähtöisyyden toteutumisesta ovat yleisiä ja erimuotoisten Kelan järjestämien kuntoutuspalveluiden arviointiin soveltuvia. KAARI-kysely otetaan Kelassa käyttöön vuoden 2016 alusta. Kyselyllä kerätään tietoa kuntoutuksen toteutumisesta kuntoutuksen asiakkaiden näkökulmasta ja kysely on osa Kelan kuntoutuksen standardien mukaisia arviointikäytäntöjä.
Hankkeen loppuraportti on ladattavissa Kelan internetsivuilta: http://www.kela.fi/documents/10180/751941/Karhula+%26+Salminen+KAARI-kysely+raportti+30122015.pdf/c6d6ddb8-1044-4e17-9a13-34286c172bfc