KEHYS-hankkeessa kehitettiin hyvinvointiteknologioiden käyttämistä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä, tarkasteltiin syrjäseutujen nuorten elinoloja ja hyvinvointia sekä edistettiin elintarviketurvallisuutta sekä ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden jäljitettävyyttä. Samalla pilotoitiin Mamkin TKI-toiminnan uutta toimintamallia, jossa tutkimuksellisen kehittämistoiminnan promoottoreina toimivat tutkimuspäälliköt.
Hankkeen tavoitteena oli edistää eteläsavolaisen väestön terveyttä ja hyvinvointia kolmen strategisesti valitun kehittämiskohteen avulla. Kohteet olivat: terveyden ja hyvinvoinnin omaehtoisen edistämisen kehittäminen teknologisia sovelluksia hyödyntäen, maakunnan syrjäseutujen nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin edistäminen sekä elintarviketurvallisuuden, erityisesti ruokapalvelujen ja elintarvikkeiden jäljitettävyyden kehittäminen. Lisäksi hankkeen tavoitteena oli vahvistaa kehittämiskohteisiin liittyvää osaamista, asiantuntijuutta ja verkostoja sekä tuottaa uutta tietoa ja kehittää sekä siirtää hyviksi todettuja kansallisia ja kansainvälisiä käytänteitä maakunnallisiksi toiminnoiksi.
Kolme tutkimuspäällikköä pyrki näihin tavoitteisiin
- osallistumalla maakunnallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin verkostoihin;
- tunnistamalla verkostoissa esille nousseita kehittämistarpeita ja vastaamalla niihin hakemalla maakuntaan ulkopuolista kehittämisrahoitusta;
- pilotoimalla hyviä käytäntöjä ja
- kartoittamalla kehittämistyön pohjaksi tarpeellista tietoa sekä levittämällä osaamista maakunnallisesti keskeisille toimijoille.
Tutkimuspäälliköiden osallistuminen kansainvälisiin konferensseihin, seminaareihin tai verkostotapaamisiin tuotti neljä systemaattista kv-yhteistyöverkostoa, jotka konkretisoituivat yhteisinä kehittämishakemuksina, julkaisuina tai koulutuksellisena yhteistyönä. Kansallisten ja maakunnallisten verkostojen yhteistyö konkretisoitui erityisesti rahoitushakemuksina. Tutkimuspäälliköt olivat mukana valmistelemassa 12 myönteisen rahoituspäätöksen saanutta hanketta maakunnallisiin kehittämistarpeisiin vastaamiseksi. Hankkeen yhtenä tuloksena maakuntaan saatiin n. 950 000 euroa maakunnan ulkopuolista tutkimus- ja kehittämisrahoitusta eri rahoituslähteistä. Tämän lisäksi hankkeen tutkimuspäälliköiden asiantuntemusta hyödynnettiin myös maakunnallisen rakennerahaston hakemuksissa.
Hankkeessa tuotettiin itäsuomalaisittain uutta tietoa syrjäseutunuorten elinoloista ja hyvinvoinnista, lähiruuasta arkiruokailussa sekä terveysteknologiasta erityisesti julkisissa palveluissa ja kuntoutuksessa. Kaikkiin teemoihin liittyi myös yksittäisiä kokeiluja, joista saatiin tuloksia sekä itse asian kehittämiseen että kokeilujen toimivuuteen ja toteuttamiseen. Kokeilujen suunnittelussa hyödynnettiin myös kansainvälisiä uusia avauksia erityisesti teknologian hyödyntämisestä ruokapalveluissa, kuntoutuksessa ja nuorten osallisuudessa.
Tutustu tarkemmin mm.
Itä-Suomen nuorisopuntari 2016 – Eriksson, S. & Ronkainen, J. 2016. Mitä nuoret ajattelevat palveluista? Itä-Suomen nuorisopuntarissa nuoret ja palvelujärjestelmä
Hankkeen blogiin
Lisätietoja:
Anu Haapala, tutkimusjohtaja
p. 050 312 5123
anu.haapala(at)xamk.fi