Mikkelin seudulla opiskelee vuosittain kymmeniä kansainvälisiä opiskelijoita. Ympäristöteknologiaa toista vuotta Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) opiskeleva Oluwaseyi Mathew Ogungbamila tutkii parhaillaan, minkälaista kysyntää hänen kotimaassaan Nigeriassa on biohiilen valmistukseen liittyvälle osaamiselle ja teknologialle.
Ogungbamila on mukana Xamkin kehittämässä harjoitteluohjelmassa, joka mahdollistaa opiskelijalle 405 tunnin laajuisen harjoittelujakson Mikkelin seudun yrityksessä. Harjoittelupaikka löytyi maaliskuun puolivälissä, kun hän tutustui yli 30 vuotta kansainvälistä kauppaa tehneeseen mikkeliläiseen yritysjohtaja Hannu Salmeen, joka on mukana SoilCare Oy:n biohiilen valmistusteknologiahankkeessa.
Harjoittelujakso käynnistyi vauhdikkaasti
SoilCare Oy:n taustalla on noin parikymmenvuotinen osaaminen biohiilen valmistuksesta pyrolyysiprosessin avulla. Biohiiltä arvostetaan nykyään hiilinieluna, joka pystyy sitomaan ja varastoimaan vettä ja ravinteita maaperään. Suomessa biohiiltä valmistetaan biomassoista, kuten jätepuusta, hakkuujätteistä ja maatalouden sivuvirroista.
”Yhteys Xamkin Niko Arolaan syntyi, kun täällä oli vierailulla delegaatio arabimaista. En tiennyt mahdollisuudesta saada Xamkin opiskelijoita harjoitteluun ennen kuin Niko kysyi, voisimmeko ottaa harjoittelijan. Jo ensimmäisen haastattelutuokion aikana ymmärsin, että Oluwaseyi tuntee biohiilen käyttömahdollisuudet. Hän oli myös käynyt tutustumassa biojalostamoon Metsäsairilassa. Olen huomannut vuosien varrella, että osa ihmisistä sulkee korvansa, kun kuulee ammattitermejä, eikä ymmärrä niitä. Oluwaseyi ymmärsi saman tien, mitä me teemme”, Salmi kertoo.
Suomalaisopein ratkomaan ympäristöongelmia
Harjoittelujakso kestää elokuuhun saakka. Jo nyt Oluwaseyi Mathew Ogungbamila arvioi oppineensa Anttolassa joka päivä uutta biohiilen tuotannosta. Hän on päässyt osallistumaan valmistusprosessiin ja käynnistelee selvitystä Nigerian markkinoista.
”Nigeriassa on alueita, joille olisi hyötyä biohiilestä. Olemme maatalousvaltainen maa, joten kaikki maataloustuotantoa edistävä on meille tärkeää. Nigeria on suuri maa, joten sieltä löytyy myös kuivia alueita, joilla biohiilen hyödyntäminen säästäisi vähiä vesivaroja ja sitä kautta voitaisiin taistella ilmastonmuutosta vastaan. Raaka-aineita biohiilen valmistukseen meiltä löytyy paljon.”
Kaksikko on samaa mieltä siitä, että Nigeriassa olisi paljon hyödyntämiskohteita biohiilelle. Sitä varten on kuitenkin saatava luotua toimivat yhteistyösuhteet ja näkemys molempia osapuolia hyödyttävästä yhteistyötä.
”Meillä on myytävänä jo pienen mittaluokan laitteistoja, joilla voi valmistaa biohiiltä maatilojen biomassoista. Biohiilen kysyntä kasvaa tällä hetkellä, koska sen avulla viljelymaa saadaan pidettyä kunnossa”, Salmi kuvaa.
Harjoittelujakso on tiivis. Ogungbamila osallistui kuusi kertaa biohiilen valmistusprosessiin. SoilCare Oy:llä on useita laitteistoja, joista suurin tuottaa yhdellä valmistuskerralla sivuvirtana myös 1000 litraa puutislettä ja 100 litraa tervaa.
”Etsimme parhaillaan näille sivutuotteille käyttäjiä kemian teollisuudesta.”
Ogungbamila on ehtinyt käynnistellä selvitystyötä Nigerian markkinoista. Häntä kiinnostaa biohiilen tuotannon aloitus Nigeriassa suomalaisteknologian avulla.
”Minulle on tärkeää hyödyntää yhteyksiä kotimaahani. Uskon, että ympäristöteknologian insinöörin opintoni Xamkissa hyödyttävät aikanaan maidemme välistä yhteistyötä. Nigeria on kasvava markkina-alue, jossa on tällä hetkellä paljon ympäristöongelmia.”
Hän haluaa hankkia Suomesta riittävän ympäristöjohtamisen osaamisen ja tekniset tiedot, jotta voi auttaa kotimaataan siirtymään kiertotalouteen ja hyödyntämään luonnonvaroja kestävästi.
”Haluan olla näin mukana auttamassa tulevia sukupolvia ja koko planeettaa. Unelmani on tulla nimitetyksi kotimaassani ympäristöministeriön virkamieheksi tai ministeriksi, koska uskon, että pystyn siten auttamaan maatani monien ympäristöongelmien ratkaisussa ja hyödyntämään taloudellisia mahdollisuuksia, jotka tuottavat ratkaisuja ongelmiin. Toiveeni on myös, että oma koneteknologian taustani yhdistettynä ympäristöteknologian asiantuntemukseen auttaa taistelemaan ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia vastaan ei vain Nigeriassa vaan koko Afrikan mantereella, missä on paljon vakavia, ihmisten toiminnasta ja teollisesta vallankumouksesta aiheutuvia ongelmia.”
Osaajille löytyy tarvetta
Oluwaseyi Mathew Ogungbamila opiskelee nelivuotista tutkintoa, jonka ensimmäinen vuosi suoritetaan kotimaassa verkon välityksellä, toinen vuosi opiskellaan paikan päällä Mikkelissä ja viimeiset kaksi vuotta on mahdollista opiskella jälleen etänä.
”Xamk käyttää hyvää verkko-oppimisympäristöä. Minulle oli kuitenkin tärkeää tulla tänne. Olen opiskellut suomen alkeitakin. Tärkeä on myös viimeisenä vuonna tehtävä lopputyö, jonka voi tehdä yhteistyössä yritysten kanssa.”
Hannu Salmi selvittelee parhaillaan, miten Ogungbamilan harjoittelujaksoa voisi pidentää elokuun lopun jälkeen.
”Olisi hienoa saada hänet jatkamaan meillä työskentelyä harjoittelujakson jälkeenkin. Selvittelen parhaillaan sen rahoitusmahdollisuuksia.”
Yritysten tuotekehitystarpeet näkyville
Hannu Salmi tunnetaan intohimoisena aluekehittäjänä, joka yrittää herätellä seudun yrityksiä lisäämään tuotekehitystä ja vientiponnisteluja. Hän uskoo, että tuotekehitystä tekevät, kansainvälistymään pyrkivät yritykset hyötyisivät kansainvälisistä harjoittelijoista.
”Olisi tärkeää saada alueen yritysjohto ymmärtämään, minkälaisia mahdollisuuksia oppilaitosyhteistyössä piilee. Oppilaitoksissa on hienot laboratoriot, hyviä koulutusohjelmia ja ihmiset pääsevät oppimaan paljon uutta. Alue tarvitsee lisää kasvuyrityksiä. Olisi tärkeää, että oppilaitosten johto ottaisi suoraan yhteyttä, jotta yritysten tutkimus- ja tuotekehitystarpeet saadaan näkyville.”
Nykyään myös yrityskonsulttina toimiva Hannu Salmi tietää oman kokemuksensa pohjalta, että kaikista yrityksistä löytyy jotain koulutus-, kehittämis-, tuotekehitys- ja kansainvälistymistarpeita.
”Niitä voisi ratkoa hyödyntämällä oppilaitosten osaamista ja työllistämällä opiskelijoita. Toivoisin, että jatkossa kaikille tälle seudulle tuleville kansainvälisille opiskelijoille tarjottaisiin mahdollisuuksia vierailla alueen yrityksissä. Sitä kautta leviäisi maailmalle tietoa täällä olevasta osaamisesta ja saisimme lisättyä alueen elinvoimaisuutta.”
Tätä lyhytkestoista harjoittelua testattiin osana Kokka kohti tulevaisuuden Etelä-Savoa -hanketta, joka saa rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta Hämeen ELY-keskuksen kautta. Kv-osaajaien integroimista alueelle ovat olleet edistämässä yhteistyössä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Etelä Savon Koulutus Oy sekä Itä-Savon koulutuskuntayhtymä
Teksti ja kuva: Päivi Kapiainen-Heiskanen
