Kuntoutujan osallisuus omaan kuntoutumisprosessiin edistää ja motivoi kuntoutujaa muutokseen. Yksilölliset ja omaa arkea tukevat tavoitteet suuntaavat kuntoutumista.
Goal attainment scaling eli GAS on tavoitteenasettamisen menetelmä, jossa määritellään yksilölliset, kuntoutujalähtöiset tavoitteet. GAS-menetelmässä oleellista on kuntoutujan ja ammattilaisen asiantuntemuksen yhdistäminen ja toimiminen kumppanuussuhteessa.
Toimivat käytännöt esille
Tutkimushankkeessa arvioitiin GAS-menetelmällä toteutettua kuntoutujalähtöistä tavoitteenasettamisprosessia ja tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavia tekijöitä.
Hankkeessa tunnistettiin kuntoutujaa osallistavia tavoitteen asettamisen työtapoja ja käytäntöjä, arvioitiin tavoitteenasettamisprosessin aikana käytettävien menetelmien toimivuutta, tarkasteltiin tavoitteiden saavuttamista ja siinä auttavia tekijöitä sekä arvioitiin kahden kuntoutujaryhmän välisiä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia tavoitteiden asettamisprosessiin osallistamisessa.
Kokemukset kehittämisen tukena
Hankkeeseen osallistui 40 kuntoutujaa Keski-Suomen keskussairaalan vaativan kuntoutuksen osastolta ja Etevan ky:n kehitysvammapsykiatrian yksiköstä.
Ensimmäisessä vaiheessa arvioitiin tavoitteenasettamista havainnoimalla kuntoutujan ja ammattilaisten tavoitekeskustelua. Tavoitekeskusteluun osallistujien näkemykset ja kokemukset tavoitekeskustelusta kerättiin haastattelujen ja kyselyjen avulla.
Toisessa vaiheessa, puolen vuoden kuluttua tavoitekeskustelusta ja tavoitteenasettamisesta, tarkasteltiin tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteiden saavuttamisen ja sitä tukevien tekijöiden arviointi toteutuivat kuntoutujan sen hetkisessä arjen ympäristössä.
vuorovaikutusta ammattilaisten kanssa
Hanke tuotti tietoa kuntoutujaa osallistavista keinoista sekä siitä, miten arjen tavoitteet auttoivat kuntoutumista. Kahta erilaista kuntoutujaryhmää vertailemalla saatiin tietoa näiden ryhmien samankaltaisuuksista ja eroavaisuuksista kuntoutujan osallistamisen näkökulmasta.
Hanke toi esille, että kognitiiviset ongelmat ja kehitysvammaisuus eivät estä kuntoutujan aktiivista osallistumista tavoitteen asettamisprosessiin, mikäli ammattilaiset osaavat tukea ja kannustaa kuntoutujan osallisuutta ja päätöksentekoa. Kuntoutujan osallistaminen vaatii opettelua ja harjoittelua niin kuntoutujalta, yksittäiseltä ammattilaiselta, työyhteisöltä kuin koko organisaatiolta.
Tuloksista on hyötyä kuntoutujalle, kuntoutusta toteuttaville palveluorganisaatioille ja palveluntuottajille sekä palvelun rahoittajille. Tuloksia voidaan hyödyntää myös muiden kuntoutujaryhmien hoito- ja kuntoutuskäytännöissä.
Tutustu hankkeen tuloksiin loppuraportista
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/175226
