Projektin tuloksena ymmärrys mediavaikuttamisesta on lisääntynyt niin nuorten kuin heidän kanssaan toimivien aikuisten parissa. Projektissa syntyi vaikuttamista tukevia materiaaleja (Mediavaikuttamisen käsikirja) sekä opetus- ja ohjausmenetelmiä (esim. Kalevankankaan mainosprojektia ja Mikkelin lukion teemapäivää aiotaan toteuttaa tulevinakin vuosina). Paikallisen yhteistyön lisäksi projektissa on lisätty kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä mediavaikuttamisessa. Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa jatketaan alan yhteistyötä tulevaisuudessa mm. yhteisten hankehakujen muodossa.
Projektilla on ollut selviä vaikutuksia sen kohderyhmiin. Nuoret ovat palautteessaan kertoneet oppineensa uusia taitoja. Projektin kohderyhmänä olleiden nuorten joukossa on ollut syrjäytymisvaarassa olevia nuoria, joihin projektin toimenpiteillä on ollut voimauttava vaikutus.
Hankkeen myötä mediakasvatus ja mediavaikuttaminen ovat vakiintuneet Itä-Suomen nuorisotoimialalla niiden teemojen joukkoon, joita tullaan pitämään mukana alan kehittämisessä. Hankkeen toimenpiteiden juurtuminen näkyy mm. hankkeen menetelmien (esim. digitarina) ja tuotettujen toimintamallien käyttöönottona myös muualla Suomessa. Erityisen suosion saavuttanut digitarinamenetelmä on mukana mm. vuosittaisessa nuorisovaltuustojen PikkuPIIP-vaikuttajatapahtumassa vuonna 2013 ja hankkeessa mukana olleet kouluttajat opettavat Itä-Suomen nuorisovaltuustoille menetelmän käyttöä ja mahdollisuuksia vaikuttamisessa.
Hankkeen päätöstapaamisessa elokuussa 2012 tehtiin suunnitelma toimintojen juurruttamisesta yhteistyökumppaneiden toimintaan. Merkittävänä välineenä tässä on hankkeessa tehty käsikirja sekä verkostomainen yhteistyö hankkeessa mukana olleiden ja mediakasvatuksen parissa toimivien kumppanien kesken. Nuorisotoimialan keskeiset toimijat Itä-Suomessa, kuten hankkeen hallinnoija MAMK ja sen nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia sekä Itä-Suomen nuorisotoimialasta vastaava aluehallintoviranomainen, Pohjois-Savon ELY-keskus, tulevat osaltaan hyödyntämään hankkeessa syntyneitä hyviä käytäntöjä nuorisoalan kehittämisessä alueella. Tästä esimerkkinä ovat mediaosaamista ja -vaikuttamista, osallisuutta ja yhdenvertaisuutta sekä monialaista yhteistyötä edistävät hankesuunnitelmat.
