TAVOITTEET
Tutkimuksessa tuotetaan tietoa kahden kaupungin (Lahti ja Lappeenranta) tiettyjen lähiöiden tilasta ja alueellisesta eriytymisestä sekä siitä, miten eriytymistä voitaisiin lieventää erityisesti liittyen nuorten elämään asuinalueillaan. Yhteiskehittämistä tehdään moniäänisesti nuorten sekä heidän kanssaan suoraan tai välillisesti tekemisessä olevien tahojen kanssa.

Tutkimuksessa keskitytään lähiössä asuvien nuorten subjektiiviseen hyvinvointiin, ja tähän liittyen omaehtoiseen yhteisöllisyyteen sekä institutionaaliseen luottamukseen. Kokonaisuudessaan hanke kytketään hyvinvointioppimiseen, jota tapahtuu monenlaisissa paikoissa ja tiloissa. Tutkimukseen liittyvässä kehittämistoiminnassa hyödynnetään palvelumuotoilua yhdistettynä pelillisiin keinoihin, soveltavan teatteritaiteen menetelmiin sekä yhteisömanagerointiin.

TOTEUTUS
Tutkimus nojaa monimenetelmälliseen otteeseen: hankitaan ja analysoidaan monenlaisia tutkimusta hyödyttäviä aineistoja (esim. kaupunkietnografia, kyselyt). Tutkimuksessa vastataan seuraaviin kysymyksiin:

1. Miten erilaisia lähiöitä tulisi kehittää, jotta ne lisäisivät nuorten koettua hyvinvointia ja vähentäisivät segregaatiota?
i) Vastaavatko palvelut nuorten tarpeisiin?

2. Millaisia toimija-asemia nuoret ottavat alueellaan ja millainen merkitys institutionaalisella luottamuksella on toimija-asemien rakentumiseen?
i) Mitkä taustamuuttujat vaikuttavat nuorten subjektiiviseen hyvinvointiin ja institutionaaliseen luottamukseen?

3. Millainen toimintamalli tukee nuorten lähiöosallisuutta ja aktiivisuutta?
Kokonaisuudessaan hanke tuottaa tietoa myös nuorisovaikutusten arviointiin; miten esimerkiksi erilaiset hallinnolliset päätökset vaikuttavat nuorten elämään.


TULOKSET

Tutkimus tuottaa uutta tietoa nuorten asukkaiden subjektiivisesta hyvinvoinnista ja sen oppimisesta sekä hyvinvointia tuottavista asuinympäristöistä mukaan lukien erilaiset tilat ja paikat. Tavoitteena on luoda suuntaviivat, joiden avulla kaupunkien erilaisia asuinalueita pystytään kehittämään siten, että ne palvelevat asukkaiden hyvinvointia mahdollisimman hyvin ja ehkäisevät nuorten syrjäytymistä vahvistaen osallisuutta.
Tutkimuskaupunkien hallinto osallistetaan mukaan kehittämiseen, jotta saadaan luotua toimiva malli nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi ja nuorisovaikutusten arviointiin. Tutkimustieto on siirrettävissä vastaavantyyppisiin konteksteihin muissa kaupungeissa ja hyödynnettävissä vastaavanlaisten alueiden kehittämisessä.

Yhteystiedot:
Jaana Poikolainen
Tutkimuspäällikkö, KT
Nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Juvenia
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu
Paraatikenttä 7, 45100 Kouvola
p. 044 702 8832

Faktat

Nuorten lähiöosallisuus ja –aktiivisuus

01.01.2021 - 31.12.2022

Toteuttajat

Hallinnoija: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Muut kumppanit: Lahden kaupunki, Lappeenrannan kaupunki

Ammattikorkeakoulun tutkimuskeskus: Juvenia

Budjetti

Kokonaisbudjetti: 335 476 €

Rahoittaja ja päärahoituslähde: Ympäristöministeriö, Lähiöohjelma. 2020–2022 – hyvinvointia ja elinvoimaa. Avustushakua organisoi Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA

Jaa sivu