”Sähköiset palvelut ruokapalvelujen asiakasrajapinnassa” -hankkeessa selvitettiin, miten sähköisillä palveluilla, eli tietotekniikan eri sovelluksilla, voidaan parantaa kotona asuvien ikääntyvien ateriapalvelua. Selvityksen kohderyhmä oli Mikkelin kaupungin kotihoidon asiakkaat. Hanketta rahoitti EAKR-ohjelma/Etelä-Savon maakuntaliitto ja Mikkelin ammattikorkeakoulu.
Hankkeen tavoitteena oli saada tietoa ja kokemuksia ruokapalvelun kehittämiseen sähköisillä palveluilla Etelä-Savossa. Ruokapalveluketjun toimijoille tehtyjen haastattelujen ja havainnoinnin pohjalta hankkeessa mallinnettiin koko kotiateriapalvelun tuottamisen prosessi Mikkelin kaupungissa. Prosessikuvauksen pohjalta tunnistettiin useita ongelmakohtia, esimerkiksi asiakas-, ruokavalio-, ateriatilaus- ja laskutustietojen kirjaamiseen lomakkeille, minkä jälkeen tietoja siirretään järjestelmiin käsin. Työvaiheet ovat aikaa vieviä ja virhealttiita, eikä päällekkäiseltä työltä voida aina välttyä. Lisäksi selvisi, etteivät kotipalvelun ja ruokapalvelun toimijat tunne toistensa toimintatapoja, eikä yhteistyölle ja kehittämiselle ole yhteistä aikaa ja paikkaa. Hankkeessa haastateltiin myös kahdeksan kotiateriapalvelun asiakasta. Heidän kokemuksensa palvelusta ja ruoasta olivat pääosin myönteisiä. Asiakkaille oli tärkeää, että kotona kävi ”iloinen ruoantuoja”. Myös omaiset pitivät kotiateriapalvelun toimintaa pääosin hyvänä.
Hankkeen ideointiosuuteen osallistui monipuolisesti toimijoita eri sektoreilta. Tässä selvisi, että kykyä ja halua toiminnan kehittämiseen löytyy. Sähköisiä järjestelmiä pidettiin hyvinä apuvälineinä asiakkaan ja palvelutoimijoiden välisessä sekä toimijoiden keskinäisessä yhteydenpidossa. Ideointiosuudessa nousi myös esille huoli siitä, miten ruokailun sosiaalisuus jatkossa turvataan, ja miten syrjäseutujen asukkaiden palvelut turvataan.
Jatkokehittämistarpeet liittyvät keskeisten tietojen siirtämiseen it-sovellusten avulla ja tietojen kirjaamiseen esimerkiksi mobiililaitteilla. Käytännössä se tarkoittaisi nykyisen tietojenhallinnan analysointia ja kehittämistä. Tätä kehittämistyötä voidaan viedä eteenpäin tehostamalla ja laajentamalla Mikkelin kaupungilla jo olevien it-sovellusten (Effica, Hilkka ja Jamix) käyttöä ja integroimalla järjestelmiä niin, että tarvittava tieto kirjataan vain yhteen kertaan. Varovaisesti arvioiden näin voitaisiin säästää noin 180 henkilötyöpäivää vuodessa. Tavoitetta kohden päästään kehittämällä tiedonhallintaa kokonaisarkkitehtuuriperiaatteiden mukaisesti. Kotiateriapalvelun kehittämisessä tarvitaan myös kotihoidon ja ruokapalvelujen yhteistyötä. Yhteistyöllä prosessia voidaan selkeyttää, ja vaikuttaa tätä kautta asiakkaan hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Jatkossa asiakkaan tulisi saada enemmän tietoa ruokatarjonnasta, esimerkiksi ruokalista, ja asiakkaan valinnanmahdollisuuksia tulisi lisätä.
Julkaisu Toiminnan ja tiedonkulun mallintamisella kohti laadukkaampia kotiateriapalveluja löytyy osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-588-487-9.
Yhteystiedot
Teija Rautiainen
tutkimuspäällikkö
p. 0400 872 759
teija.rautiainen(at)mamk.fi