Tammikuisessa Time4Help-webinaarissa kuultiin, minkälaisena länsimainen kulttuuri ja media näkevät ikääntyvän naisen. Toinen alustus vertaili, miten viidessä eri EU-maassa työssä käyvät kokevat ajankäyttönsä muuttuneen, kun hoivattavana on niin omia lapsia kuin vanhempia.
Puolalainen Krzysztof Polak on semiotiikkaan erikoistunut kirjoittaja, luennoitsija ja yrittäjä, joka on ollut mukana yli 240 semiotiikkaan liittyvässä hankkeessa. Semiotiikka tutkii erilaisten merkkien, kuten sanojen, eri merkityksiä.
Nelikenttämalli kuvaa median naishahmoja
Polak on tiivistänyt nelikenttämalliksi ikääntyvän naisen kulttuurisen tyypittelyn ja käyttää mallissaan mediakulttuurista tuttuja naishahmoja.
Nelikenttämallista löytyvät naistyypit ovat joko itsenäisiä (independent maturity), orjuutettuja (enslaved maturity), juhlittuja (celebrated maturity) tai ulkonäköään säilyttäviä ja omakuvaansa positiivisesti päivittäviä (upgraded, mounted maturity).
Ns. itsenäistä kypsyyttä edustavat sankarihahmot ovat tällä hetkellä yleisiä puolalaisissa elokuvissa. Niissä nainen kuvataan itsenäiseksi, omien sääntöjensä mukaan toimivaksi. Hänelle on tyypillistä sääntöjen rikkominen, kontrollin ottaminen ja erilaisia stereotypioita vastaan taistelu.
Polak listaa näihin hahmoihin vaikkapa House of Cards -sarjan päähenkilön vaimon. Tällaisia roolihahmoja voivat olla myös vaikkapa minihameita käyttävät isoäidit, jotka puhuvat ronskia kieltä, eikä ikä haittaa heitä.
Tälle naistyypille vastakkaisena hän pitää ns. orjuutettua naista, jonka elämä on yhtä selviytymistä. Tämä naistyyppi yrittää sopeutua muuttuvaan todellisuuteen ympärillään ja kokee olevansa kahden maailman välissä. Tähän tyyppiin liitetään sanonta, että 40-vuotiaana nainen muuttuu näkymättömäksi ja hänestä aletaan kirjoittaa vaihdevuositekstejä.
Polakista tällainen hahmo on vaikkapa The Wife -sarjan päähenkilö, jota esittää Glenn Close. Tätä tyyppiä kuvaavat myös lukemattomat vaihdeikäisistä naisista kertovat elokuvat. Polak arvioi, että tämän naistyypin edustajat eivät oikein tiedä, keitä he ovat, he saattavat mieltää vartalonsa näyttävän isoäidin vartalolta ja ikääntyminen näyttäytyy heille katkerana luopumisen aikana.
Juhlitusti ikääntyvä nainen taas tarkastelee omaa naiseuttaan optimistisesti. Tälle naistyypille on tyypillistä, että hän tekee asioita, joita olisi halunnut tehdä nuorena ja uskoo, että jonain päivänä asiat ovat paremmin.
Tämän naistyypin repliikeiksi kirjoitetaan usein, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän pidän itsestäni tai minulla on lupa olla epätäydellinen kaikkine selluliitteineni. Polak kuvaa näitä naishahmoja viisaiksi ja ihaniksi naisiksi, jotka arvostavat elämää.
Neljäs naistyyppi haluaa päivittää ulkonäköään ja pysäyttää ikääntymisen. Hän uskoo itseensä, sisäiseen kauneuteensa ja siihen, että parhaat ajat ovat vielä edessä. Hän myös etsii ikuista nuoruudenlähdettä keinolla millä hyvänsä ja turvautuu kauneushoitoihin ja -kirurgiaan. Näihin hahmoihin Polak listaa vaikkapa Sinkkuelämää-sarjan Samanthan, jolle on tärkeää pysäyttää ikääntymisen merkit.
Kun nelikenttämalli valmistui parisen vuotta sitten, Polak suositteli, että puolalaiseen kulttuuriin sopivimpina juhlittua ja päivittyvää naistyyppiä. Hän arvioi silloin, että niiden mukaan ikääntyvät puolalaisnaiset pystyisivät parhaiten parantamaan henkilökohtaista elämänsä ja työelämänsä laatua. Kahdessa vuodessa hänen kotimaansa naiset ovat kuitenkin muuttuneet.
”Meillä on ehkä vallalla konservatiivinen ajattelu, joten nämä naistyypit tuntuivat tutuimmilta siinä vaiheessa, mutta kahdessa vuodessa naiset ovat muuttuneet aktiivisemmiksi ja osallistuneet lakkoihin, joten ehkäpä silloisia suosituksia olisi syytä muuttaa”, Polak tuumii nyt.
Voileipäsukupolvi sinnittelee
Puolalainen apulaisprofessori Alicja Grześkowiak Wroclawin yliopistosta on erikoistunut sosioekonomisiin kysymyksiin, kuten työmarkkinoihin, osaamispääomaan, elämänlaatuun ja alueiden eriytymiseen.
Hän käsitteli alustuksessaan sitä, kuinka voileipäsukupolveen ( sandwich generation) kuuluvat ihmiset Belgiassa, Suomessa, Italiassa, Puolassa ja Isossa-Britanniassa kokevat ongelmia ajankäytössään hoivatessaan työn ohessa niin lapsiaan kuin ikääntyviä vanhempiaan.
Kysely tehtiin loppuvuonna 2020, ja pääotoksessa oli kaikkiaan yli 2500 vastaajaa eli noin 500 kustakin maasta. Otosta täydennettiin niin, että voileipäsukupolveen kuului noin 200 kussakin maassa.
Voileipäsukupolveen kuuluviksi määritellään työikäiset ihmiset, jotka pitävät huolta nuorempaan ja vanhempaan sukupolveen kuuluvista yli kolme tuntia viikossa ja työskentelevät itse viikoittain yli 15 tuntia.
Eniten voileipäsukupolven edustajiin kuuluneita oli tutkimuksen pääotoksessa mukana Italiasta ja Puolasta ja vähiten Isosta-Britanniasta. Määrällisesti eniten nuoremmasta ja vanhemmasta sukupolvesta pitivät huolta italialaiset ja puolalaiset.
Eniten joustoa työaikoihinsa ja mahdollisuuksia etätyöhön kokivat saavansa vastaajat Suomesta ja Italiasta. Muutamien vapaapäivien ottaminen tarpeen vaatiessa onnistui helpoiten italialaisilta ja puolalaisilta. Vaikeinta se oli Isossa-Britanniassa.
Britit kokivat myös ajankäytön ja talousasioiden kuormittavan itseään eniten. Vähiten näitä huolia oli belgialaisilla ja suomalaisilla. Hoivavaateiden kokivat vaikuttavan omaa terveyttään heikentävästi etenkin italialaiset ja britit.
Iäkkäiden hoiva koostuu useimmiten kotitöistä, kuten ostoksilla käynnistä ja siivouksesta sekä terveyteen ja lääkitykseen liittyvistä asioista. Hygieniaan liittyvää hoivaa antoivat eniten puolalaiset ja britit ja taloudellista italialaiset. Taloudelliselle tuelle oli kaikkineen vähiten tarvetta eri maissa. Kaikissa maissa eniten hoivaa antoivat naiset. Miehistä hoivan antaminen kiinnosti etenkin italialaisia.
Grześkowiak arvioi, että Belgiassa on tyypillistä, että isovanhemmat auttavat paljon omia lapsiaan, kun taas Italiassa vastaavaa esiintyi vähiten. Eniten konflikteja hoivatilanne aiheutti brittiperheissä, mikä näkyi perheen rahatilanteessa, aiheutti stressiä ja väsytti.
Muuttuva maskuliinisuus kiinnostaa
Lyhyen alustuksen tuoreimmista Gender equality index -tilastoista eli EU-maiden tasa-arvovertailusta piti Alicia Garcia-Madrid Colado Espanjasta. Hän myös lupasi, että espanjalaiset esittelevät seuraavassa webinaarissa uudenlaista miehisyyttä.
Webinaariin osallistui varsin kansainvälinen joukko kuulijoita eli projektimaiden – Belgian, Puolan, Espanjan ja Suomen – lisäksi mukana oli kuuntelijoita Egyptistä, Serbiasta ja Venäjältä.
Lisätietoja Suomen Time4Help-hankkeesta, joka pystyy tarjoamaan alkaneen vuoden aikana räätälöityä valmennusta useammalle naisryhmälle, jotka etsivät verkostoitumisen kautta uusia avauksia vaikkapa yrittäjyyteen ja jaksamiseen:
Kaija Villman, kaija.villman(at)xamk.fi
Teksti: Päivi Kapiainen-Heiskanen