Millaisia ovat elinvoimaiset kylät nyt ja tulevaisuudessa? Millaisia kiinnostavia asuinpaikkoja ja kulttuuriympäristöjä Kymenlaaksosta löytyy? Onko pandemian tuoma kaipuu pois kaupungeista pysyvä ilmiö?

Keväällä toden teolla käynnistynyt Maaseuturahaston rahoittama Älykkäät kulttuurikylät -hanke (2021–2022) pyrkii auttamaan kyliä vastaamaan muuttuvan maailman haasteisiin ja tarpeisiin. Kyliä kehitetään yhdessä kohti elinvoimaisia ja kestäviä paikkoja asumiseen ja työntekoon kulttuuriympäristöt huomioiden. Etätyötrendin, teknisten ja sosiaalisten innovaatioiden sekä kulttuurin luomien mahdollisuuksien tunnistaminen ovat keskeisiä hankkeessa ja kylien vetovoiman kasvattamisessa. Kartoitamme kyläläisten kanssa kylien vahvuuksia, resursseja ja kehityskohteita. Yhdessä luodaan Älykkään kulttuurikylän konsepti suuntaviivaksi tulevaisuuteen.

Hankkeen viitekehyksenä ovat elämän arvojen muuttuminen ja merkityksellisen elämän tavoittelu, hyvinvoinnin korostuminen, turvalliset ja terveelliset elinympäristöt, teknologian sekä luovan talouden mahdollisuudet ja kulttuurin osuus elinvoimatekijänä. Onko paikkariippumattomuus maailmaa mullistava trendi? Mitkä tekijät vaikuttavat asuinpaikkojen valintaan ja seutujen menestykseen?

Hanke ulottuu koko Kymenlaakson maaseutualueille, mutta varsinaisten käytännön kehittämistoimenpiteiden kohteina on muutama kylä. Mukana alkuvaiheessa ovat Tirva, Sippola ja Ankkapurhan kulttuuripuiston alue (Anjala ja Tehtaanmäki), kaikki erilaisia kyliä ominaispiireineen ja vahvuuksineen. Pari muutakin mahtuu mukaan joukkoon, joka muotoutuu kartoituksen ja kylien kiinnostusten pohjalta.

Järjestämme Kymenlaakson kylille ja kyläkohtaisesti tulevaisuustalkoita, jotka toimivat pohjana yhteiselle kehittämistyölle. Tutustumme kyliin ja kyläläisiin sekä nostamme paikkojen ja ihmisten tarinoita esiin. Järjestämme syksyllä tarinakahviloita yhteistyössä Kymenlaakson museon kanssa.

 

Tirvan Seurala on rakennettu 1908. Rakennus on eri seurojen käytössä. Kuva Laura Lehtinen 2021.

 

Mikä on älykäs kulttuurikylä?

Vastausta etsitään hankkeen aikana yhdessä kylien kanssa ja tutkittuun tietoon pohjautuen.

Esimerkiksi Smart Village Networkin määritelmässä älykäs kylä kehittää teknologiaa hyödyntäen kylän resursseihin ja mahdollisuuksiin pohjautuvia yhteisölähtöisiä lähestymistapoja, sekä edistää toimissaan kestävää kehitystä (Smart Village Network 2019).

Kulttuuri on mukana Älykkäissä kulttuurikylissä elinvoimatekijänä sekä pito- ja vetovoiman lisääjänä. Kulttuuri ja tapahtumat ovat tärkeitä tekijöitä kuntien ja alueiden tunnettuudelle sekä osa maineen muodostumista. Kulttuurin hyödyntäminen eri sektoreilla ihmisten hyvinvoinnin, osallisuuden ja terveyden edistämiseksi on kasvava trendi.

Aluekehitykseen, ennakointiin ja kaupungistumiseen liittyen on olemassa paljon aineistoa hyödynnettäväksi toimenpiteiden suunnittelussa, kuten Sitran julkaisemat tulevaisuuden trendikortit ja Ruralization-hankkeen maaseutukehitykseen liittyvät trendikortit.

Miten vastata haasteisiin kuten ikääntyvään väestöön, muuttotappioon, palveluiden katoamiseen ja tyhjilleen jääviin rakennuksiin? Uudet innovaatiot ja investoinnit vaativat ennakointia ja rohkeutta toimia. Teknologia luo mahdollisuuksia esimerkiksi asuinpaikan valintaan ja etäpalveluihin. Tyhjiin rakennuksiin voi synnyttää uudenlaisia ja luovia käyttömahdollisuuksia.

 

Yhteisöllinen puutarha ja taideteos Meidän metsäpuutarha Taidekeskus Antareksessa Sippolassa. Kuva Laura Lehtinen 2021.

Mikä tekee kylästä menestyvän ja hyvän paikan asua? Pienen kartoituksen ja kyliin tutustumisen perustella on selvää, että ainakin oma aktiivisuus, yhteisöllisyys ja yhteistyö ovat avaimia menestykseen

Seuraa matkaamme blogissa.

Hankkeen teemoista lisää Readin artikkelissa Kohti Kymenlaakson älykkäitä kulttuurikyliä.

Elinvoimaa ja kestävyyttä Kymenlaakson kyliin!

 

Teksti Laura Lehtinen, projektipäällikkö

 

Kuvan hankkeelle suunnitteli Susanne Paavilainen.