Xamk Pienyrityskeskus on kouluttanut palvelukehittämisen periaatteita siitä saakka, kun se reilut kymmenen vuotta sitten alkoi valmentaa ja luoda verkostoja luovien alojen yrityksille.
Projektipäällikkö Kaija Villman tuntee luovien alojen yritysten koulutustarpeet myös omakohtaisesti. Hän kouluttautui ensin tekstiilisuunnittelijaksi ja toimi sivutoimisena käsityöalan yrittäjänä ennen kuin jatkoi opintojaan Sibelius-Akatemian taidehallinnon maisterikoulutusohjelmassa.
”Halusin silloin suuntautua ammatillisesti uusille urille ja hankkia itselleni uutta osaamista. Samoihin aikoihin reilut kymmenisen vuotta sitten Pienyrityskeskus etsi luovien alojen kehittäjää asiantuntijajoukkoonsa ja sillä tiellä olen.”
Kun luovien alojen liiketoiminnan kehittämisestä alettiin puhua, piti ensin määritellä, mistä puhutaan. Suomalaismääritelmä sisälsi niin arkkitehtitoimistot kuin pelialan, joten mielikuva pienimuotoisesta, harrastepohjaisesta yrittämisestä sai kyytiä.
”Luovien alojen yritysten kehittäminen alkoi käytännössä tiedon levittämisellä eli mitä sana luovat alat ylipäätään tarkoittaa, minkälaista liiketoimintaosaamista yritykset kaipaavat ja mihin luovien alojen eritysosaamista voitaisiin hyödyntää.”
Palvelukehittämisestä on tullut yksi osaamisemme kulmakivistä.
Maailmalle verkostoitumaan
Ensimmäinen luovien alojen hanke käynnistyi PYKissä saman tien ja mukaan lähti kourallinen eteläsavolaisia yrittäjiä. Valmennuksiin otettiin alusta saakka vahva henkilökohtaisen sparrauksen elementti ja se kantaa edelleen.
”Yksi tärkeä tehtävä PYKillä oli silloin poluttaa luovien alojen yrittäjiä ELY-keskuksen palveluihin. Rahoituskanavat alkoivat silloin vasta muotoutua ja olimme siltana yrittäjien ja rahoittajien välillä. Valmennuksissa korostui se, että tuotteen ympärille pitää saada rakennettua kokonaisuus, palveluja ja tarina.”
Kun sitten ensimmäiset luoville aloille sopivat rahoitushaut käynnistyivät, tilanne Etelä-Savossa oli hyvä. Luovien alojen toimijat tunnistettiin ja tunnettiin.
”Etelä-Savon maakunta ja PYK olivat alusta saakka mukana valtakunnallisissa verkostoissa. Tärkeimpiä oli Luova Suomi, jonka kautta ovia avautui kansainvälisiin tapahtumiinkin.”
Luovista aloista tuli myös tärkeä osa PYKin yrityshautomoa, Aalto Startup Centeriä, kun Taideteollinen korkeakoulu siirsi oman hautomonsa sen osaksi. Samaan aikaan Itämeri-alueella viriteltiin luovien alojen yrityshautomoille toimintamalleja.
”PYK lähti mukaan hautomohankkeisiin jakamaan osaamistaan. Baltian maissa oli tosi hyvä meno, mikä liittyi siellä kansallisen historiankin vaiheisiin eli ei ollut mitään menetettävää. Syntyi hyviä liikeideoita, kivoja kumppanuuksia ja verkostoja. Tallinnaan perustettiin myös luovien alojen hautomo PYKin tukemana.”
Venäjälläkin rakennettiin yhteistyöverkostoja.
”Pietarin toimiston silloisen johtaja Juha Stenholmin kanssa kiersimme Pietarissa kartoittamassa tilannetta eli mitä kaupungista löytyi ja mistä ja kokosimme tulokset kirjaseksi.”
Palvelukehittämisellä pitkät perinteet
PYK järjesti ensimmäiset palvelukehittämisen koulutukset pääkaupunkiseudulla maksullisena ollessaan vielä osa Aalto-yliopistoa.
”Käytännössähän palvelukehittäminen on samantyyppistä kuin mitä luovilla aloilla ehdimme tehdä jo vuosia eli luovaa ongelmanratkaisua asiakkaiden kanssa. Meillä on ollut monta hyvää palvelukehittämisen hanketta, joista yrittäjät ovat hyötyneet todella paljon.”
Yksi näistä oli Pohjois- Savossa Savonian kanssa toteutettu Pake Savo.
”Nyt palvelukehittäminen on juurtumassa osaksi yritysten liiketoiminnan kehittämistä ja tuotekehitystä. Meillä on ollut valmennuksissa kaiken kokoisia eri toimialojen yrityksiä. Yksi ideoista onkin tuoda eri alojen yrittäjät saman pöydän ääreen innovoimaan yhdessä uusia palveluita ja liikeideoita. Jokainen joka tapauksessa myy ja ostaa jotain eli osallistujien välille voi syntyä myös uudenlaisia yhteistyöketjuja.”
Tänä syksynä alkoi järjestyksessä jo toinen palvelukehittämisen koulutus savonlinnalaisyrityksille. Villman sanoo, että ykkösohjelmaan osallistunut yrittäjä antoi parhaan palautteen sanoessaan, että tämän ohjelman pitäisi olla pakollinen kaikille savonlinnalaisyrityksille.
”Meillä on ollut näissä valmennuksissa mukana niin teknologiaan, matkailuun, kauppaan kuin koulutukseenkin liittyviä yrityksiä. Kukin osallistuja työstää omaa kehitystehtäväänsä eli kartoittaa omassa yrityksessä palvelumuotoiluun kohdistuvat toiveet, ongelmat, tavoitteet ja pyrkii tuomaan uusia ratkaisuja kokeiltavaksi.”
Jo pitkään etenkin startup-maailmassa on puhuttu siitä, että jos yritys näyttää epäonnistuvan, pitää tehdä nopea ratkaisu ja suunnata kehittäminen johonkin muuhun.
”Palvelukehittämisessä on sama ajattelu eli epäonnistu nopeasti, ellei uusi palvelu tai tuote ala vetää, vaihda suuntaa ja toimi ketterästi. Tämä toimii myös organisaation tasolla eli kun organisaatio on sisältä joustava ja ketterä, se kannustaa ihmisiä testaamaan uusia asioita ja suosii yllättäviä kysymyksiä. On huomattu, että vaikka briljantti palveluidea toimisi, mutta ylimmälle tasolle sen kanssa ei edetä, ellei organisaatio tue kokeiluja.”
Ne organisaatiot onnistuvat, joissa kokeilemista kannustetaan.
Naisyrittäjät voimaantuvat verkostoista
Tällä hetkellä Villman vetää myös Time4Help-hanketta, joka mahdollistaa naisyrittäjille heidän kaipaamaansa sparrausta ja vertaistukea. Tämäntyyppisen valmennuksen tarve huomattiin naisjohtajille, -esimiehille ja -päälliköille suunnatussa DigiJoko eli digitaalisuus, naiset ja johtaminen -hankkeessa.
Time4Help -hanke toteutetaan kansainvälisessä yhteistyössä puolalaisten, belgialaisten ja espanjalaisten kumppanihankkeiden kanssa, jotka toteuttavat omia alueellisia tavoitteitaan. Yhdessä vertaillaan malleja ja niiden toimivuutta.
”Meillä PYKissä ryhmissä on vähintään viisi naista. Naisyrittäjät kokoavat itse itselleen omat ryhmät. Osallistujilla voi olla samanlaisia haasteita tai yhteinen tavoite. Etsin heille kouluttajan ja rakennan sisällön sen mukaan, mitä ryhmä tarvitsee. Tämä on ollut todella mahtava, silmiä avaava prosessi. Samalla on huomannut, että meillä ovat lopulta naisyrittäjien asiat aika hyvin verrattuna kumppanimaihin.”
Tutkimustieto antaa selkänojan
Kaija Villman on viime vuodet tuottanut paljon myös erilaisia selvityksiä ja tutkimusartikkeleita etenkin yhdessä tutkija Mervi Rajahongan kanssa.
”Tästä on tullut minulle ihan eri syvyys tähän työhön. Meillä on PYKissä pitkät perinteet tuottaa itse ajankohtaista tietoa ja hyödynnämme sitä kehitystyössä. Keräämme materiaalia, analysoimme sitä ja rakennamme uutta tulosten varaan. On hienoa pystyä tuottamaan uutta tietoa itse. Näin syntyy uutta osaamista alueelle.”
Kaksikolta on parhaillaankin vertaisarvioinnissa palvelupuntari-palveluun liittyvä artikkeli. Kyse on yksinkertaisesta toimintamallista, joka antaa yrittäjälle mahdollisuuden testata oman palvelunsa kypsyyttä. Malli sopii palvelumuotoilun lisäksi myös muuhun kehittämistyöhön. Artikkeli julkaistaneen syksyn kuluessa.
Toinen artikkeli syventyy naisten urapolkujen kehittämiseen ja siinä on kantavana ajatuksena jatkuva itsensä kehittäminen (earning, learning, meaning -malli). Artikkeli pyritään julkaisemaan yhteistyössä Time4Help-hankkeen kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
”Mallilla on konkreettinen tavoite eli se auttaa oppimaan uutta, pääsemään paremmin oman työn päälle ja hallitsemaan omaa yrittäjyyttä niin, ettei se syö yksityiselämää liikaa eli syntyy itseään ruokkiva positiivinen kehä. Kaikki perustuu siihen, mitä hankkeessa on tehty. Nämä ovat niitä asioita, joiden takia itsekin jaksan tehdä omaa työtäni.”
Kaksikko on tehnyt myös ns. 10 teesiä naisten työurista ja digitalisaatiosta -julkaisun, josta on tavoitteena versioida sosiaaliseen mediaan julkaistavaksi viisi kiinnostavinta osiota.
Kertynyt tieto dokumentoidaan ja hyödynnetään kehittämiseen
Korona-aika muokkaa valmennusmalleja
Kaija Villman ei surkuttele korona-ajan rajoituksia, vaan hän yrittää kehittää uudenlaisia tapoja toimia toteuttaessaan valmennuksia. Kevään aikana palvelukehittämisen valmentajat tekivät kaikille avoimia podcast-puheenvuoroja, pitivät webinaari-luentoja ja toteuttivat valmennuksia.
”Toimintakenttä muuttuu nyt vauhdilla. Lähitapaamisia tarvitaan, että luottamus osallistujien välille syntyy. Nyt lähitapaamisten merkitys on eri kuin ennen eli enää ei tulla kuuntelemaan jotain asiantuntijaa, vaan jakamaan omasta osaamisesta, pohtimaan yhdessä ja oppimaan toisilta. Tätä täydennetään sähköisissä oppimisympäristöissä palvelupuntarein, webinaarein, podcastein, linkein ja vinkein.”
Korona-aika on vauhdittanut omaa palvelukehittämistä
Villman muistuttaa, että ovatpa ajat mitkä tahansa, pykkiläiset pitävät kiinni palvelulupauksestaan.
”Pelkistetyimmillään se tarkoittaa mielestäni sitä, että valmennuksissamme ei tarvitse istua tyhjän takia.”
Hän näkee, että omasta maakunnasta löytyy paljon osaamista, mutta se pitäisi tehdä näkyväksi. Myöskään työkaluja kehittäjiltä ei periaatteessa puutu.
”Itä-Suomi saa kotiutettua hyvin EU-rahoitusta. Nyt pitäisi osata tuotteistaa omaa osaamista riittävän isoiksi ja rohkeiksi ideoiksi. Täällä on esimerkiksi loistavat mahdollisuudet kulttuurimatkailulle, on arkistointiosaamista ja Kalevankankaalla huimat puitteet liikuntaan liittyville avauksille. Tarvitaan vain suotuisa ilmapiiri uuden kehittämiselle.”
Tarvitaan suurempia, rohkeampia ideoita
Teksti, kuvat ja videot: Päivi Kapiainen-Heiskanen