Tampere-talolla järjestettiin 17.-19.10. yli 800 osallistujaa houkutellut Mindtrek. Myös Mamkilta lähdettiin innokkain mielin mukaan tapahtumaan, joka vietti tällä kertaa 20-vuotisjuhlavuottaan.
Mindtrekin mieleenpainuvin puhujavieras oli epäilemättä ”maailman ensimmäinen kyborgi”, avantgarde-taiteilija ja kyborgiaktivisti Neil Harbisson. Jo Torni-hotellin aamiaisella matkalaiset saattoivat kiinnittää huomiota antenni päässä kulkevaan mieheen, jonka määränpää ei voinut olla missään muualla kuin naapurikadun kansainvälisessä teknologiakonferenssissa.
Harbisson on ollut syntymästään saakka täysin värisokea ja siksi hän tulkitsee värit ääninä, siis värähtelynä. Antenni on kulkenut mukana jo 12 vuoden ajan ja se on suoraan yhteydessä selkärankaan – ei siis mikään irrotettava lisäosa. Tulevaisuudessa Harbisson aikoo lisätä itseensä teknologian ajan kulumisen käsittämiseen. Siinä missä sukupuolten moninaisuuskin saattaa 2000-luvulla ylittää joidenkin kanssaihmisten käsityskyvyn, kyborgiaktivisti uskoo, että tulevaisuudessa puhumme jo translajeista. Harbisson piti kaiken kaikkiaan hyvin virkistävän keynote-puheenvuoron, jossa nähtiin trendikkäiden avainsanojen luetteloinnin sijaan elävä esimerkki tavasta tehdä rohkeasti toisin.
RedHatin Open Source Evangelist Jan Wildeboer puhui avoimen lähdekoodin ja avoimien standardien puolesta. Tämä hyödyttäisi monia yrityksiä, jotka nyt yrittävät ratkaista pitkälti samankaltaisia ongelmia itsekseen. Avoimuus tuottaa myös uusia innovaatioita. Jos kaikki verovaroin tuotettu data olisi avointa dataa, syntyisi uusia ja ennalta arvaamattomia tapoja sen hyödyntämiseen. Wildeboer käytti Googlea yhtenä esimerkkinä: kuvitelkaapa mitä tapahtuisi, jos tämän mittaluokan yritys käyttäisi datakeskuksissaan Windows Servereitä? Lisenssimaksuihin kulunut dollareiden jono saisi suomalaisetkin etäisyydet kalpenemaan.
Iltapäivänäkymä Tampere-talon toisesta kerroksesta. Kuva: Miia Kosonen
Lauri Oksanen Nokia Bell Labsista kertoi tulevaisuuden X mobiiliverkoista ja miten nykyiset toimintatavat tulevat uuden ja nopeamman teknologian myötä muuttumaan. 5G-verkko yhdistää sekä ihmiset että esineet. Koneiden välinen viestintä – M2M, machine to machine – tulee 5G verkoissa olemaan yhä yleisempää. Nokian vanha slogan Connecting people onkin muuttunut muotoon Connecting everything.
Tutkimuskeskus Digitalian työn ja koko tulevan Xamk-organisaation kannalta mielenkiintoinen oli myös Petteri Järvisen puheenvuoro kyberturvallisuudesta. Tätä Järvinen pitää tuoreimpana Internetin trendinä PC-koneiden, www:n läpimurron ja sosiaalisen median esiinmarssin jatkoksi. Digitaalisen tiedonhallinnan kannalta olennaisen tärkeää EU:n uutta tietosuoja-asetusta sivuttiin niin ikään. Järvinen viittasi ns. kobra-efektiin, jonka seurauksena hyvää tarkoittavat muutokset voivat kääntyä vastakohdikseen. Voidakseen vastata uusiin vaatimuksiin yritykset saattavat tosiasiassa päätyä keräämään entistä enemmän henkilötietoja.
Huomio digitaalisen säilyttämisen alhaisista kustannuksista tuhoamiseen verrattuna ei kuitenkaan vastannut omaa käsitystämme tilanteesta. Reikäisiä ja kansalaisten oikeuksista viis veisaavia palveluja voi toki tarjota vaikka toisella kädellä, mutta luotettava pitkäaikaissäilyttäminen maksaa.
Petteri Järvinen: ”Storing data forever is less expensive than deleting.” I think many digital archivists disagree. #DigitaliaFI #Mindtrek16
— Miia Kosonen (@MiiaKosonen) 17. lokakuuta 2016
Mindtrekissä ei unohdettu myöskään kuluvan vuoden ilmiöitä – siis Pokemon GO:ta ja muoviämpäreitä.
Moderni suoja kyberuhkia vastaan. Laittamalla ämpärin päähänsä voi kuvitella yksityisyytensä turvatuksi. Kuva: Miia Kosonen
Yksi tunnetuimmista suomalaislähtöisistä joukkoistamisen asiantuntijoista ja tutkijoista, Tanja Aitamurto, esitteli Civic CrowdAnalyticsia. Se on big data -työkalu, joka soveltaa oppivaa kieliteknologiaa aineiston käsittelyyn. Mikä tahansa osallisuus – puhuttiinpa sitten yritysten tuotekehityksestä ja kuluttajavetoisesta ideoinnista tai kansalaisten mahdollisuuksista edistää kansallista, alueellista ja paikallista demokratiaa – edellyttää kuulluksi tulemista. Se taas ei ole mahdollista, jos päätöksentekijöillä ei ole työvälineitä isojen tietomassojen käsittelyyn ja hyödyntämiseen. Joukkoistaminen ei ole itsetarkoitus.
Lopuksi vielä mainio yleispätevä oppi Ambientian palvelusuunnittelija Tuuli Aalto-Nyyssöseltä. Kehitätpä mitä tahansa digitaalista palvelua, tee siitä tarina. Digitalian silmin tämä voi tarkoittaa esimerkiksi ”Kalevi Kansalaista, joka on innokas sukututkija” ja sitä, millaisia hyötyjä Kalevi saa käyttämällä Dropboxin sijaan Kansalaisarkistoa. Tarinat tukevat ymmärtämistä ja auttavat löytämään yhteisen kielen eri osapuolten välille. Abstrakteilla termeillä puhuminen taas johtaa yhtä moneen erilaiseen tulkintaan kuin on kuulijoita – havainto, jonka olisikin suonut jokaisen konferenssissa esiintyneen tutkijan sisäistävän.
Hyvien puheenvuorojen lisäksi haluamme kiittää Tampereen väkeä toimivista järjestelyistä sekä kaikkia uusia ja vanhoja tuttavuuksia inspiroivista keskusteluista!
Teksti: Miia Kosonen, TKI-asiantuntija & Liisa Uosukainen, IT-asiantuntija, Digitalia