Osallistuin IFLAn (The International Federation of Library Associations and Institutions) järjestämään seminaariin Berliinissä 15.-17.8.2017. “Digital Humanities – Opportunities and Risks. Connecting Libraries and Research” –teema kokosi Berliiniin lähes 100 osallistujaa eri puolilta maailmaa.

Suomesta mukana oli seitsemän henkilöä. Karjala-tietokantasäätiön entisen puheenjohtajan, Itä-Suomen yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saartin kanssa esittelimme seminaariväelle Karjala-tietokannan kokoamisen haasteita ja tietokannan erilaisia käyttömahdollisuuksia.

 

Satu Soivanen Xamkista ja Jarmo Saarti Itä-Suomen yliopistosta esittelivät Karjala-tietokannan tutkimuskäyttöä Berliinin tiedeakatemiaan kokoontuneelle kansainväliselle kirjastoväelle. Kuva: Jarmo Saartin kokoelmat

 

Humboldtin yliopiston professori Andreas Degkwitzin kollegoineen seminaariin valitsemat luennot käsittelivät digitaalista humanismia monella eri tavoin. Ohjelmaan sisältyi mielenkiintoisia esitelmiä digitaalisten menetelmien ja modernin informaatioteknologian hyödyntämisestä humanististen tutkimus- ja kulttuuriaineistojen kokoamisessa ja hallinnassa sekä myös analyysissä.

Tiiviin kolmipäiväisen seminaarin ensimmäisessä puheenvuorossa Toma Tasovac, Belgradin Digital Humanities –keskuksen johtaja, herätteli kuulijoitaan esitelmöimällä uhkakuvista, jotka vaanivat kirjastoja digitaalisuuden levitessä kaikkialla.

Toisen seminaaripäivän antia oli mm. Ranskan kansalliskirjaston palvelujohtaja Emmanuelle Bermesin esitelmä nelivuotisesta Corpus-projektista, jossa etsitään keinoja tekstin ja tiedon yhteyksien luontiin. Projektin tavoitteena on tarjota tulevaisuudessa tutkijoille edistyksellinen digitaalinen tutkimusalusta, joka sisältäisi tiedon lisäksi useita hyödyllisiä työkaluja tiedon käsittelyyn ja analyysiin.

Seminaarin luennoitsijat olivat lähes poikkeuksetta yliopistojen/kirjastojen/tutkimuskeskusten professoreita, johtajia tai erityisasiantuntijoita, mutta yksi esitys tai pikemminkin esittäjä toi yllättävän poikkeuksen puhujakaartiin, nimittäin Raymond Pun Kaliforniasta.

Jo heti esitelmän alussa valkokankaalle ilmestyi hänen nimensä ja tittelinsä: First Year Student Success Librarian. Tarkempi verkossa tehty analyysi osoitti, että hän työskentelee Kalifornian yliopiston kirjastossa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden parissa.

Esitys oli todella poikkeava myös sisältönsä suhteen. Raymond kuvasi prosessin, jossa opiskelijat suunnittelivat ja julkaisivat Wikipediaan sivuston, joka liittyi japanilaisten kohteluun USA:ssa vuonna 1942. Sivuston luontia varten oli järjestetty eräänlainen hackathon-tapahtuma eli ”Edit-A-Thon”, jonka aikana opiskelijat yhdessä avustajiensa kanssa loivat uuden Executive Order 9066 -sivuston Wikipediaan. Raymondin esitys ravisteli kuulijakunnan käsitystä tieteellisen tutkimuksen tiedonlähteistä, mutta Wikipedian hyödyt ja voima julkisena maailmanlaajuisesti tunnettuna ja testattunakin tiedonlähteenä tuli esityksen myötä hyvinkin selväksi.

Digitaalisen tiedon saatavuudella on todellakin merkitystä. Sanoista tekoihin, myös seminaarin luentoesitys Karjala-tietokannasta on vapaasti saatavilla!

Teksti: Satu Soivanen, tki-asiantuntija, Karjala-tietokanta -hanke

Share This