Tässä ne ovat: Design Jam -haasteet, jotka hanketiimi on johtanut Essoten henkilöstölle tehdystä kyselystä.
Esittelemme tekstissä ensin Design Jam -tapahtuman perusluonteen ja yleistavoitteet. Sen jälkeen kuvaamme haasteet ja kysmyksen. Materiaalia aiheeseen löydätte kunkin haasteen lopusta.
Antaa palaa!
MIKÄ DESIGN JAM?
Design Jam on rento ja erilainen oppimisympäristö sekä kehittämisen muoto, jossa keskitytään ryhmätyönä pohtimaan ratkaisuja etukäteen määriteltyihin ongelmiin. Marraskuun jameissa pohditaan taiteen, kulttuurin ja luonnon roolia osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Ennakkotietoja tai osaamista ei edellytetä, ainoastaan ennakkoluulotonta mieltä ja kiinnostusta ongelmanratkaisuun.
Taide ja kulttuuri halutaan pysyväksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimijoiden toimintaa. Jokaisella ihmisellä on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin ja niiden hyvää tekeviin vaikutuksiin.
PÄIVIEN AIKATAULU
Design Jamin tuottaa Parasta Etelä-Savoon -hanke
HAASTE 1.
HOITOTYÖN ARJESSA ON NIUKKUUTTA RESURSSEISSA, ERITYISESTI AJASTA JA RAHASTA
Sosiaali- ja terveyspalveluissa hoito- ja hoivatyö ovat keskiössä. Hoitoyksikön arkea rytmittää ruoka-ajat ja kiinteä päiväjärjestys, jossa pakolliset toimet ja niiden kertausvaiheet toistuvat yhä uudelleen. Toistuvat päivärutiinit laitostavat sekä asiakkaat että henkilökunnan.
Työntekijöitä on vain sen verran, että pakolliset sairauden hoitoon tai hoivaan liittyvät toimenpiteet tulevat tehdyiksi (toimenpidekeskeisyys).
Ei ole rahaa, jolla toteuttaa esimerkiksi taidetoimintaa ostopalveluna.
Resurssien niukkuuden äärellä uusi tekeminen koetaan ennemmin uhkana kuin voimavarana.
Miten taide- ja luontotoiminta voidaan kiinnittää osaksi sote-palveluja niukoista resursseista huolimatta?
Lisämateriaalia
Taide tuo säröjä hoitokodin arkeen – vaikutukset työyhteisöön ja työn sisältöön.
Hanna Kleemola. Pohjanmaan Kulttuurisote – Loppuraportti. Kulttuurista ikäihmisten sote-palvelu.
HAASTE 2.
HENKILÖKUNNAN LUOVA OSAAMINEN EI OLE TÄYSIMÄÄRÄISESTI KÄYTÖSSÄ
Jokainen osaa jotain, mutta miten otetaan oma osaaminen käyttöön? Miten ammattilähtöisestä työnsuorittamisesta päästäisiin monialaiseen henkilöstön osaamisen, harrastusten ja kiinnostuksen kohteiden hyödyntämiseen osana työtä? Miten henkilöstön osaamista voidaan tunnistaa?
Miten saadaan henkilökunnassa oleva potentiaali käyttöön?
Lisämateriaalia
Luova osaaminen uuden arvonluonnion tuottajana. Case Helsingin kaupunki.
**KILPAILUTYÖ tuska:
TURVALLISUUS KODIN ARKIYMPÄRISTÖSSÄ
**KILPAILUTYÖ OSAAMISTA YLI RAJOJEN:
OSAAMISTA YLI RAJOJEN
HAASTE 3.
”KOSKAAN KAIKKI EIVÄT PÄÄSE MUKAAN”
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus linjaa, että ”jokaisella on oikeus vapaasti osallistua yhteiskunnan sivistyselämään, nauttia taiteista sekä päästä osalliseksi tieteen edistyksen mukanaan tuomista eduista” (27. Artikla). Niissä tilanteissa, joissa ihmisen osallisuus yhteiskuntaan, yhteisöihin tai omaan elämään heikentyy sairauden tai muun elämänhaasteen vuoksi, tulee tätä ihmisoikeuden toteutumista vaalia ammattilaisvoimin.
Sote-kentällä asiakkaiden ja henkilökunnan moninaisuus on kirjavaa. Hoitojaksot ovat lyhyitä. Asiakkaat ovat eri kuntoisia; kunto vaihtelee jopa päivittäin. Henkilöstöstä jonkun täytyy aina olla kiinni perustehtävissä. Toisaalta kaikkia henkilöstössä ei myöskään kiinnosta taide- ja luontotoiminta.
Liikanen totesi väitöskirjassaan jo vuonna 2002, että taiteen ja kulttuuritoiminnan sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakenttien kohtaamiseksi tarvitaan tasa-arvoisia toimintamahdollisuuksia ja asennemuutosta kohti vahvempaa kaikkien ihmisten osallisuuden tukemista. “Taide ja kulttuuri ovat osa jokaisen ihmisen elämää, tarpeita ja oikeuksia.”
Kun taide- ja luontotoiminta kerran kuuluu kaikille – miten se toteutetaan asiakkaiden ja henkilökunnan osalta?
Lisämateriaalia
**KILPAILUTYÖ noora, tiina ja seija
”Koskaan kaikki eivät pääse mukaan”
HAASTE 4.
”TOIMINTAMALLI KESKITTYY PELKÄSTÄÄN FYYSISEN HYVINVOINNIN TUKEMISEEN”
Viime vuosina kansainvälinen hyvinvointitutkimus on keskittynyt subjektiivisen hyvinvoinnin mittaamiseen ja arvioimiseen. Taiteen vaikutuksia voidaan havainnoida esimerkiksi fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tasolla (Laitinen 2017.) Erilaisten taiteiden ja kulttuurin kuluttaminen sekä harrastaminen edistävät hyvinvointia ja terveyttä. Kulttuurin ja taiteiden harrastaminen herättää ihmisessä myönteisiä tunteita ja voi jopa lisätä elinvuosia harrastamattomiin verrattuna. (Hyyppä & Liikanen 2005, 86.)
Kuinka taide- ja luontotoiminta saadaan paremmin osaksi sote-alaa ja ymmärretään sen merkitys mielen hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä?
Lisämateriaalia
**KILPAILUTYÖ ENSIMMÄISEN PÄIVÄN POJAT:
ASIAKKUUDEN PORTFOLIO
HAASTE 5.
TAITEEN, KULTTUURIN JA LUONNON TUOMISEEN OSAKSI SOTE-TYÖN ARKEA SUHTAUDUTAAN NIHKEÄSTI
Vaikka taide- ja kulttuurisisältöiset hyvinvointipalvelut saatetaan nähdä tärkeänä osana hyvinvointia ja sen ylläpitämistä, käytännössä sitä ei välttämättä nähdä osana julkisia palveluita resurssien ollessa jo nyt rajalliset. Myös omien kokemusten puute ja kokemukset aiheesta saavat suhtautumaan aiheeseen ikäänkuin ylimääräisenä. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointikäytön lisääntymisen esteenä on osaltaan se, miten eri toimijat määrittelevät itsensä, suhteensa aiheeseen sekä omat toimintansa mahdollisuudet.
Asenteisiin vaikuttaa myös yleinen taloustilanne sote-kentällä. Tällä niukkojen taloudellisten resurssien aikakaudella hyödyn merkittävyys mitataan vahvasti talouden arvokriteerein. Sen vuoksi korostuu ennen muuta talouden painoarvo ja hyvinvointinäkökohdat jäävät helposti taka-alalle. Näin siitäkin huolimatta, että taide- ja kulttuuritoiminnassa muodostuva hyöty voi olla muilla kriteereillä kuin taloudellisella lisäarvolla mitattavissa. Toisaalta pitemmän tähtäimen tai esimerkiksi hoitoisuuteen liittyvän vaikuttavuuden mittaamiselle ei oikein ole helppokäyttöisiä välineitä hoitotyön arkeen.
Lisäksi kaikkia henkilöstössä ei taide- ja luontotoiminta yksinkertaisesti kiinnosta.
Kuinka taiteen asemaan ja asenteisiin voidaan vaikuttaa?
Lisämateriaalia
Yleisesti asenteiden muuttamisesta: mitä asenteet ovat, mitä niiden muuttamiseen tarvitaan
**KILPAILUTYÖ pitkis production:
älä ole nihkeä, ole rohkea
**KILPAILUTYÖ ASENNEVAIKUTTAJAT:
ASENTEISIIN VAIKUTTAMINEN
HAASTE 6.
Miten huomioidaan alueellinen tasa-arvo?
Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, Essote, on vuoden 2017 alusta yhdistänyt Etelä-Savon alueella perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut. Essote koostuu useista jäsenkunnista koko maakunnan alueella – jäsenkuntiin kuuluu Mikkelin lisäksi Hirvensalmi, Juva, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa ja Puumala. Etäisyys esimerkiksi Mikkelistä Puumalan kunnan keskustaan on noin 70 kilometrä. Jäsenkuntien yhteenlaskettu väestömäärä on 104 000. Essote järjestää myös kyseisten kuntien erikoissairaanhoidon palvelut ja näiden lisäksi erikoissairaanhoidon palvelut myös Pieksämäelle ja Joroisille. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelut tuotetaan kuntien hyvinvointikampuksella, hyvinvointikeskuksissa ja asemilla.
Alueellisesta tasa-arvosta puhuttaessa ja siihen toimenpiteillä vaikutettaessa on hyvä huomioida myös väestörakenne. Kaikille Etelä-Savon kunnille yhteisiä haasteita ovat väestön ikääntymiskehitys ja väestön väheneminen joko poismuuton tai kuolleisuuden vuoksi. Huoltosuhteen heikentyminen ja väkimäärän väheneminen aiheuttaa tätä kautta haasteita kuntien taloudelle ja yleiselle hyvinvointikehitykselle. Koko maakunnan yleinen huoltosuhde on 72,8 (koko maa 60,1). Koko alueen paras väestöllinen huoltosuhde on Mikkelissä 65,0 ja heikoin Enonkoskella, 97,8. Väestöllinen huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Huoltosuhdetta heikentää myös alhainen syntyvyys.
Kuinka huomioimme Essoten laajan maantieteellisen toiminta-alueen tasapuolisesti taiteen, kulttuurin ja luonnon tuomisessa osaksi sote-palveluita?
Lisämateriaalia
Digitalisaatio tuo uusia tapoja tehdä ja kokea taidetta. s. 27 Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripolitiikan strategia2025. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:20, Digitalisaatio lisää mahdollisuuksia parantaa kulttuuripalvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta.
Hautio, M. Tavoittaako taide? Kokemuksia kunta- ja aluetaiteilijasekä lähiöhankkeista. s. 27 Humanistinen ammattikorkeakoulu, julkaisuja 25.
Generaattori-yhteisön jäsenet Routa-ryhmä, Kajaanin Harrastajateatteri ja Kulttuuriosuuskunta G-voima kokoontuivat yhteen Kainuun syrjäkylien ihmisten kanssa tanssi‐, teatteri-, sana-, musiikki- ja elokuvataiteen keinoin. Tutkimuksen lähtökohtana on mennä syrjään, sinne, minne kukaan ei tänä päivänä mene, kohdata siellä elävät ihmiset ja asettua taiteen ja kulttuurin äärelle heidän kanssaan.
Ihan taiteessa – hankkeen arviointia. ”Tiedottamisen haasteet saavutettavuuden esteenä”
Taidebussi Pirkanmaalla Kulttuuriosuuskunta Uulun ideoima taidebussi huristaa ensimmäistä kertaa ympäri Pirkanmaata elävöittäen kuntien kesäistä kulttuurielämää ja työllistäen ammattitaiteilijoita.
**KILPAILUTYÖ hyviösiepparit:
elämyspalvelurekry
HAASTE 7.
MITÄ RESTORATIIVISUUS VOI OLLA SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA?
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä tulisi keskittyä entistä enemmän voimavarojen hyödyntämiseen ja vahvistamiseen pelkkien riskitekijöiden vähentämisen sijaan. Terveyttä edistää vahva koherenssintunne eli tunne siitä, miten ihminen on sopusoinnussa niin fyysisen, sielullisen, sosiaalisen kuin kulttuurisenkin ympäristönsä kanssa. Kun omat voimavarat eivät riitä vahvistamaan koherenssin tunnetta, tulee tätä tukea ammatillisesti. Miten koherenssin tunnetta voidaan tukea restoratiivisina eli elvyttävinä ja terveyttä edistävinä ympäristöinä etenkin niissä elämän tilanteissa, joissa ihmisellä ei ole voimavaroja päästä itse restoratiivisiin ympäristöihin, kuten luontoon tai taiteen äärelle?
Nousiaisen, Lindroosin ja Heinon (2014) toimittamassa teoksessa Restoratiivisen ympäristön suunnittelu nostetaan esille erilaisia näkökulmia hyvinvointia edistävien ympäristöjen rakentamiseksi. Jäppisen, Tyrväisen, Reinikaisen ja Ojalan (2014) toimittamassa teoksessa Luonto lähelle ja terveydeksi taas tarkastellaan ekosysteemipalvelujen merkitystä ihmisen terveydelle erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta. All-Party Parliamentary Group on Arts, Health and Wellbeing –ryhmän tutkimusraportti tarjoaa tutkimuksellista tietoa taiteellisten ympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista.
Valitkaa seuraavista jokin haaste ratkaistavaksenne:
- Millainen hoitoympäristö olisi restoratiivinen?
- Miten moniaistisuutta voidaan hyödyntää sote-palveluissa?
- Miten voidaan kompensoida autenttisen luontoympäristön menettäminen, kun psykiatria siirtyy Moisiosta keskustaan (alla lisäinfoa tähän)
Melkein 100-vuotias psykiatrinen Moision sairaala sijaitsee viiden kilometrin päässä Mikkelin keskustasta, vehreän metsän ja luonnon keskellä. Sairaala on kauniilla ja historiallisella paikalla, mutta sairaalan etäisyys ja psykiatrian eriytyneisyys muista terveydenhuollon palveluista ei vastaa lainsäädäntöä eikä nykyisiä sote-palveluiden toimintamalleja. Moision sairaalan palvelut tulevat suunnitellun Mielen ja kuntoutuksen talon toteutuksen myötä muuttamaan Mikkelin keskussairaalan kampukselle. Myös kuntoutuspalvelut ovat tähän mennessä sijainneet Kyyhkylän kuntoutussairaalassa, Saimaan rannalla, n. 10 km päässä Mikkelistä. Mikkelin keskussairaala Mikkelin keskussairaalakampus sijaitsee aivan kaupungin keskustassa, mikä on poikkeuksellista Suomen keskussairaaloiden joukossa.
Mielen ja kuntoutuksen talon rakennushanke yhdistää hyvin innovatiivisella tavalla mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kuntoutuspalvelut saman katon alle. Toimintojen keskittäminen muun terveydenhuollon yhteyteen ja eri toimintojen integraatio on asiakkaille ja potilaille iso mahdollisuus, sillä he saavat tarvitsemansa palvelun entistä jouhevammin ja käytössä on moniammatillinen tiimi, niille, jotka tarvitsevat monia eri palveluja.
4. Millainen on moniaistinen luontohuone kuntoutus- ja mielenterveyspalveluita (mm. psykoterapia) tuottavan yrityksen käyttöön? Lisätiedot saatavilla tilaisuudessa paperitulosteena.
**KILPAILUTYÖ SANKOFA:
RESTORATIIVINEN YMPÄRISTÖ
**KILPAILUTYÖ DIRA:
Moniaistinen luontohuone
**KILPAILUTYÖ ELON SAMPO
Restoratiivinen ympäristö
**KILPAILUTYÖ luontoikkuna
SAIRAALAN TOIMINNAT UUTEEN PAIKKAAN
**KILPAILUTYÖ tiirikat
luontotalo viherpeukalo
LISÄMATERIAALIA
Saattohoito
Moniaistisuus
Mielenterveystyö
Case-esimerkki: Taideresidenssi nuorisopsykiatrian osastolla yhdessä osaston potilaiden ja henkilökunnan kanssa.
Britannialainen kuvataiteilija Dawn Prescott sekä suomalainen pelitaiteilija ja soveltavan elektroniikan osaaja Tuukka Pasanen tekevät sairaalan nuorisopsykiatrian osastolla taidetta yhdessä osaston potilaiden ja henkilökunnan kanssa. Residenssin aikana toteutetaan päivittäisiä työpajoja ja tehdään taidetta, jossa yhtenä teemana on valo.Uutinen taiteilijaresidenssis
tä psykiatrisen osaston toimintana
Keski-Suomen keskussairaalassa Jyväskylässä on syyskuun ajan käynnissä ainutlaatuinen taiteilijaresidenssi. Psykiatrisen osaston nuoret sekä henkilökunta tekevät kuva- ja pelitaidetta yhteistyössä ammattilaisten kanssa.
Integratiivinen hoitotyö
MENETELMIÄ JA KIMMOKKEITA TYÖSKENTELYYN
Palvelumuotoilun työkalupakki
YLEISET TEEMAA AVAAVAT LÄHTEET
Creative Health: The Arts for Health and Wellbeing (July 2017) 190 pages. Lähde useaan teemaan ja yleisesti
Kulttuuri ja taide hyvinvoinnin edistäjinä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työelämässä ja koulutuksessa
Terveyttä ja hyvinvointia edistävän taide- ja kulttuuritoiminnan yhteistyöryhmän raportti ja jatkotoimenpide-ehdotukset
Näkökulmia kulttuurin etiikkaan ja laatuun sosiaali- ja terveyspalveluissa Taide- luonto- ja eläinlähtöiset menetelmät osana sosiaali- ja terveyspalveluja
Osallisuus, kulttuuri ja kulttuurihyvinvointi Etelä-Savon maakunnassa
ARVIOiNTIKRITEERIT
Tehtäviä arvioitaessa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin (asteikko 1-5):
- Ratkaisun uutuusarvo: 1 = ei uutuusarvoa; 5 = yllättävä, innovatiivinen ratkaisu
- Ratkaisun käytännön toimivuus: 1 = ei mahdollista siirtää käytäntöön; 5 = joustavasti siirrettävissä käytäntöön
- Prosessi
- Tiimin vuorovaikutus (arvostus, kuunteleminen, hyväksyminen, kannustaminen): 1 = tyrmäävää, ei-kunnioittavaa, ei- kannustavaa; 5 = innostavaa, kunnioittavaa, kannustavaa
- Yhteistoiminnallisuus (yhdessä tekeminen): 1 = ei yhteistä tekemistä, taakka kasautuu joillekin; ei kaikkien osallisuutta 5 = kaikki jäsenet osallisia, kaikkien vastuullinen osallistuminen
- Esitys
- Luovuus idean esittämisessä: 1=erittäin tavanomainen esitys; 5 = esityksessä jokin uudenlainen toteutustapa
- Selkeys idean esittämisessä: 1 = ratkaisu ei tule esille; 5 = ratkaisu tulee selkeästi esille
