Olen elämäni ensimmäistä neljättä kuukautta yrittäjänä. Suunnilleen ensimmäisiä tekojani yrittäjänä oli hakeutuminen Tukea Tuottavuuteen -hankkeeseen. Pikkuisen ennen kuin y-tunnus oli luotu.

 

Vasta opinnoista valmistuneena minulla oli vahva ymmärrys siitä, että sote-alalla yrittäminen ei ole mielekästä ilman erilaisissa verkostoissa toimimista, näinhän nykyisin opetetaan. Ja kun yrittäjäksi alkaa minun taustallani, ilman minkäänlaista ”luonnollista kutsumusta/lahjakkuutta yrittäjänä toimimiseen”, niin tukea tuottavuuteen silloin todellakin kaivataan.

 

Vielä ei voi sanoa, onko saatu tuki tuottanut tulosta, siis tuleeko yritystoiminnastani koskaan tuottavaa. Kun ennen sote-alan yrittäjäksi lähtemistä sanotaan, että on melko byrokraattista lupien ja ilmoitusten kanssa, sitä ei vain ymmärrä, ennen kuin itse kokeilee. Muutaman kuukauden tyhjäkäynti yrittäjänä, odotellessa, että saa luvan harjoittaa toimintaa tietyillä alueilla, tarjoaa varsin hyvin aikaa monenlaiseen puuhasteluun, vaikka erilaisten hankkeiden parissa.

 

Mutta yksi asia on tuntunut vahvasti; oma hyvinvointi työelämässä ei ole ollut koskaan yhtä hyvä kuin se on ollut viimeisten kuukausien aikana. Voisi toki olettaa muuta; aloittavan yrittäjän pitäisi kai olla hyvin stressaantunut. Minulla Firstbeat mittauksen tulos viime kuussa oli 87/100. Se miksi olen rauhallisin mielin, johtuu siitä, että vihdoin koen tekeväni jotain merkityksellistä, mutta osaltaan myös tästä hankkeesta.

 

Kolmenlaista tukea

Pystyn jakamaan hankkeesta saamani tuen mielessäni kolmeen. Ensinnäkin olen saanut roimasti käytännön hyötyä ja apuja. Ilman hanketta olisi esimerkiksi vaikea metsästää niitä kaikkia tarvittavia byrokratian osasia, jotka on ripoteltu maailmalle. Toiseksi olen saanut varmuutta siihen, että vain kehittymällä toiminnassaan jatkuvasti voi pärjätä. Tyhjäkäynnillä pöristyt kuukaudet eivät suinkaan ole menneet hukkaan. Kolmanneksi hankkeessa on korostettu tietoa omasta hyvinvoinnista huolehtimisesta. Minulla, yksinyrittäjällä, siis oma hyvinvointi, monissa muissa yrityksissä työntekijöiden hyvinvointi, on avain tuottavuuteen. Yhteen vedettynä minun ei siis kannata stressata, vaan voida hyvin, jotta luovuus kukoistaa ja palveluni kehittyvät, johon prosessiin olen saanut käytännön työkaluja hankkeelta.

 

Hankkeen joulukuisessa kokoontumisessa Juvalla käsiteltiin samoja aiheita jälleen erilaisista näkökulmista. Oli omaa hyvinvointia, tällä kertaa aivojen näkökulmasta, oli tulevaisuuteen kurkistamista ja palvelujen kehittämistä Sitran megatrendien valossa sekä loistava Susannan esittelemä esimerkki elävästä elämästä, siitä millaisia kehittämistyön tuloksia voikaan saada aikaan, kun lähtee innovatiivisesti kohden asiakkaista lähtevää tarvetta digitalisaation megatrendin hengessä.

 

Ja sitten oli se käytännön keino. Ah, minä niin tykkään matemaattisista kaavoista ja vaikuttavuuden todentamisesta kaikkineen! Opin työelämänlaadun ja liikevaihdon suhteen laskemiseen tarkoitetun matemaattisen kaavan. Kuulimme työhyvinvoinnin laatukyselystä (QWL) ja hankkeen puitteissa pääsemme myös ottamaan tuon työkalun omaan käyttöömme omissa yrityksissämme. Kaikki mikä todistaa, että ennaltaehkäisevä työ, ihmisten merkityksellisyyden kokemuksiin ja omiin vahvuuksiin panostaminen tuo euroissa mitattavaa vaikuttavuutta, on tervetullutta minulle, vaikkei työhyvinvointikysely itsessään nyt välttämättä ajankohtainen ole tässä hetkessä.

 

Minä voimaannuin jälleen

Tämä oli hyvä viikko yrittää. Olin edellisen päivän ollut toisessa kovasti voimaannuttavassa seminaarissa, palveluohjauksen valtakunnallisessa kehittämispäivässä, jossa voimaannuin oman palvelutuotteen suhteen. Juvalla TUTUn jouluisessa tulevaisuuspajassa koin taas vahvasti sen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden todentaminen on se oikea tie. Ei riitä, että on vain hyvää palvelua, toki onhan sekin hieno kokemus, mutta se hyvyys täytyy voida myös todentaa. Tämän maailman palvelujen tulee ohjautua oikeaan mitattavaan tietoon perustuen.

Toivonkin kaikille, itseni ja edustamani firman puolesta, oikein hyvää joulua ja ensi vuodelle paljon mahtavia voimaantumisen kokemuksia!

Yläkuvassa Hennan voimavalokuva oman työhuoneen ilmoitustaululla.

  

Blogitekstin kirjoittaja Henna Oranen on pieksämäkeläinen kuntoutusalan yrittäjä, joka aloitti 1.9.2019 yritystoiminnan kuntoutuksen intensiivisen palveluohjauksen palvelukonseptilla. Liiketoiminnan tarkoituksena on parantaa sosiaalihuollon palvelujen asiakaskokemuksia lisäämällä palvelujen ihmis- lähtöisyyttä ja tuomalla käytäntöön vaikuttavuusnäyttöä omaavat menetelmät ja työtavat tehdä kuntoutusta. Hennan palvelutuotteisiinkuuluu tuotteistettu intensiivisen palveluohjauksen (case management) prosessi. Tavoitteena on tarjota sosiaalihuollon palveluista vastaaville tahoille mahdollisuus antaa asiakkaana olevalle ihmiselle hänen tarvitsemansa rinnalla kulkevan osaavan case managerin tuki, suunnittelu, arviointi ja tavoitteen asettelu.  Yritys tarjoaa myös nepsy- ja perhevalmennusta, ohjausta, arviointia ja valmennusta ammatillisiin tarpeisiin sekä erilaisia toimintakyvyn arviointeja. Kuntoutumispalvelut Henna Oranen https://www.kpho.fi/  on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukanaolevista yrittäjistä.

TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.

 

 

Jaa sivu