Maaliskuussa pidettiin ”Monimuotoiset metsät” seminaari Anttolassa. Tilaisuuden luennot pidettiin Anttolanhovin luentotiloissa ja eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta luennoi Luonnonvarakeskuksen Sauli Valkonen. Anttolanhovin edustaja kertoi myös talon historiasta ja toiminnasta lyhyesti.
Luennoilla käytiin perusteellisesti läpi eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatusmenetelmät poimintahakkuu ja pienaukkohakkuu. Tilaisuuteen osallistujat esittivät kysymyksiä liittyen nykyisin Suomessa valtamenetelmänä olevan koneellisen puunkorjuun soveltumisesta eri-ikäisrakenteisen metsän hakkuuseen. Keskusteltiin puunkorjuun oikean ajoituksen merkityksestä koneellisessa korjuussa, jotta mahdolliset korjuuvauriot olisivat vähäiset. Koneellisen korjuun suorittamisessa korostuu kuljettajan ammattitaito ja paikalla olevien metsänomistajien kertoman perusteella Anttolasta löytyy ammattinsa osaava konekuski.
Eri-ikäisrakenteisen metsätalouden kannattavuutta vertailtiin tasarakenteisen metsän kasvatukseen taulukkolaskennan avulla. Metsän uudistamiskulut herättivät runsaasti keskustelua ja esitetyissä avohakkuun viljelykuluissa oli erilaisia tulkintoja. Kannattavuuden vertailussa ei huomioitu mahdollisia peitteisen metsätalouden tuomia lisäarvoja virkistyskäytön tai maiseman osalta. Tuloksissa päädyttiin tilanteeseen, jossa tasarakenteinen metsän kasvatus oli taloudellisesti puuntuotannon kannalta kannattavampi.
Luennon jälkeen siirryttiin maastokohteelle Tervosenmäentielle Antti Lampisen omistamalle metsätilalle. Tilan historiasta ja hakkuista kertoi Vesa Lampinen. Hakkuu oli tehty normaalina kasvatushakkuuna mutta kohteella oli puustoa hakattu ylä -ja alaharvennuksena. Puusto oli kuusivaltaista ja iältään noin 60 vuotiasta. Kohde oli melko jyrkässä rinteessä, jossa olosuhteet huomioiden korjuu oli onnistunut erinomaisesti. Alueelta oli poistettu todella järeitä kuusia onnistuneesti ilman merkittäviä vaurioita. Hakkuiden hyvään korjuujälkeen oli vaikuttanut oikea korjuun ajankohta ja koneenkuljettajan erinomainen ammattitaito. Kohteelle oli tehty korjuun ennakkoraivaus maanomistajien toimesta mikä osaltaan vaikutti hyvään korjuujälkeen. Hyvän korjuujäljen aikaansaamiseksi on erittäin tärkeää, että metsänomistajalla ja korjuuta suorittavalla henkilöstöllä on samanlainen näkemys metsän käsittelystä.
Kirjoitti: Rauno Kousa
Lisätietoja aiheesta:
http://www.metla.fi/metsat/solbole/tutkimuspuisto/tulostettavat/eri-ikaisrakenteiset-metsat.pdf