Vietän ensimmäistä virallista etätyöpäivääni. Naputtelen tekstiä viihtyisässä ympäristössä eli kotiolohuoneessani. Tietoyhteydet toimivat, ja ajatus lentää.
Xamkin työntekijöillä on mahdollisuus anoa etätyölupaa koeajan päätyttyä. Sain luvan viime viikolla, joten olen alkamassa uutta, entistä monipuolisempaa vaihetta työurallani. Nyt voin siis valita työympäristöni kahtena päivänä viikossa. Kaffepaussilla voin vaikka puhella pehmoisia puutarhatontun kanssa.
Vanha työkulttuuri väistyy
Löysin päästäni vanhanaikaisen ajatuksen siitä, että etäpäivänäkin minun on oltava hälytysvalmiudessa. Onneksi kollega muistutti minua realiteeteista: ”Eihän se sitten mitään etätyötä ole, jos pitää kesken kaiken lähteä työpaikalle!”
Kolmenkymmenen vuoden aikana opitut työelämän pelisäännöt ja osin harhaisetkin käsitykset jatkavat mellestystä päässäni. Olenko tilivelvollinen joka sekunnista, jonka olen syndikaatille myynyt? Kyttääkö työnantaja ajankäyttöäni? Pidetäänkö minua auttamattomasti lusmuna, kun saan hiippailla verkkarit päällä kotioloissa ja nostaa siitä palkkaa?
Työterveyslaitos (TTL) toteaa: “Onnistuminen uusien työmuotojen soveltamisessa edellyttää työkulttuurin muutosta kontrolloivasta luottamukseen perustuvaan.” Etätyö tarkoittaa ”työnantajan kanssa sovittua työnteon mallia, jossa työ tehdään joko osin tai kokonaan kotona tai työnantajan eri toimipisteissä, työkohteissa, asiakkaan luona, kahvilassa tai matkoilla. Nämä elementit voivat sisältyä myös työhön, joka on liikkuvaa tai monipaikkaista.”
Sähköinen tieto- ja viestintätekniikka on keskeinen osa monimuotoisen työn tekemistä. Osoitteessa https://www.ttl.fi/tyontekija/tyoaika/joustava-tyoaika/ on lisää tietoa joustavista työaikajärjestelyistä.
Työnantaja hyötyy joustoista
Tutkimukset todistavat, että etätyö ja muut joustavat työjärjestelyt tuottavat työnantajalle lisäarvoa. Vaihtelevat työympäristöt lisäävät tehokkuutta, pidentävät työuria ja vähentävät työmatkapäästöjä (http://www.etatyopaiva.fi/fi/faktaa).
Työnantaja säästää toimitilojen kustannuksissa, kun työpisteet vaihtuvat luovasti. Joustava työajan käyttö lisää työpaikan houkuttelevuutta, ja se on valtti uusien osaajien rekrytoinnissa. Kaiken kaikkiaan sujuvat työaikajärjestelyt luovat modernia työnantajamielikuvaa.
Työntekijä nauttii joustoista
Etätyö säästää valtavasti työntekijän aikaa. Asun Kotkassa, mutta toimipaikkani on Kouvolan kampus 60 kilometrin päässä. Voin tehdä työtä osittain myös Metsolan kampuksella Kotkassa. Kouvola-päivinä säästän aikaani pari tuntia ja Kotka-päivinäkin puolisen tuntia. Työhön valmistautumiseen lasken myös itseni saattamisen säädyllisen näköiseksi eli meikkaamisen. Etäpäivinä ei kosmetiikka kulu.
Taukoliikuntaohjelma pompsahtaa säännöllisesti ruudulle ja huolehtii etätyöläisenkin ergonomiasta ja virkistämisestä. Jo puolen päivän kokemuksen perusteella huomaan kuitenkin alaselkäni kaipaavan työpisteeni säädettävää sähköpöytää. Onneksi sänky on helposti käsillä selän rentouttamiseen! Työpaikalla makaavaa yksilöä saatetaan vieläkin katsoa karsaasti ja pitää jopa laiskanpulskeana.
Etätyöläinen ehtii einestää ehtoisan emännän eväin. Pakastimen antimista pyöräytän terveellisen pirtelön ja hellin vatsaani toskakaakulla. Katkarapu-avokadosalaatti saa minut tuntemaan, että olen oman elämäni ruhtinatar.
Tiimityötäkin tarvitaan
Yksintyöskentely sopii minulle tässä elämänvaiheessa. Etäpäivinä saan keskittyä rauhassa työn kehittämiseen esimerkiksi siitä kirjoittamalla.
Lähityöpäivinä on riemullista tavata mukavat hankeihmiset ja punoa uudet juonet tulevien etäpäivien tehtäviksi. Myös yhteiset ruokailu- ja kahvihetket vetävät minua työpaikalle.
Toisaalta jos elämänkumppanini on yhtä aikaa vapaalla kuin minä etäpäivällä, kotoa löytyy miellyttävää päiväkahviseuraa.
Työkykytalo rakentuu etänä
Työkykytalo on TTL:n kehittämä apuväline työhyvinvoinnin tarkasteluun (https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyokykytalo/). Sen neljä kerrosta ovat 1. terveys ja toimintakyky, 2. osaaminen, 3. arvot, asenteet ja motivaatio sekä 4. johtaminen, työyhteisö ja työolot. Etätyö auttaa rakentamaan tai ainakin restauroimaan kaikkia kerroksia. Ennen kaikkea etätyö lisää tunnetta oman elämäni hallinnasta ja auttaa säätelemään jaksamistani.
Minua viehättää ajatus työn luonteen murroksesta, jonka yksi ilmentymä etätyö on. Työntekijästä tulee oman (työ)elämänsä aktiivinen subjekti. Hän vastuullistaa itsensä iloisesti jo ennen, kuin esimies ehtii.
Miten hoivatyö joustaa?
Miten etätyötä voisi sovittaa hoitoalalle? Time2Grow-hankkeessa edistetään pienten hoivayksiköiden työhyvinvointia, joten meidän hankkeen ihmisten on hyvä pohtia tätä aihetta yhdessä työntekijöiden kanssa.
Ensin pitää asettaa itselleen peruskysymys: Olenko ylipäätään sellainen ihminen, joka haluaa tehdä työtä yksin? Jos tuntee saavansa parhaiten aikaiseksi kasvokkain ryhmässä, etätyö ei ole paras ratkaisu. Toisaalta etätyötäkin voi kokoontua tekemään kahvilassa tai yhteistyötiloissa, joita on perustettu sekä Kotkaan että Kouvolaan.
Haastan kaikkia miettimään, mitkä tehtävät omassa työssä voisi tehdä etänä. Voisiko työn kehittämiseen liittyviä tehtäviä etäyttää? Entä työvuorojen suunnittelua? Miten hoituisivat sisäiseen ja ulkoiseen viestintään liittyvät tehtävät? Voisiko varsinaisia hoitotoimia etäyttää? Vai olisiko se merkki siitä, että hoivan kohde pärjäisi kotonakin, etätuettuna?
Työstä saa hyvinvointia
Työn muodot kehittyvät ja muuntuvat. Tulee entistä joustavampia työajankäytön muotoja, kun apuna voi käyttää digitaalisia menetelmiä. Työstä ei enää palauduta vain vapaalla, vaan myös työaikana. TTL:n visio onkin: Hyvinvointia työstä!
Etätyöväenmarssini kertosäe soikoon: Työpisteiden orjat, sorron yöstä nouskaa! Eläköön vapaus, vetreys ja lisäarvo!
Teksti ja kuvat: Arja Hämäläinen, TKI-asiantuntija