Kun Niina Kuuva aloitti helmikuussa 2020 Etelä-Savon Yrittäjät ry:n aluejohtajana, ei vielä näkynyt, miten korona värittämä ensimmäisestä vuodesta uusissa tehtävissä tuli.
Aiemmin muun muassa tutkijana, ennakointiasiantuntijana ja vs. kunnanjohtajana työskennellyt Kuuva on joutunut muokkaamaan ketterästi yrittäjäjärjestön toimintasuunnitelman koronavuoden tarpeisiin. Yritykset ovat kaivanneet uudentyyppistä konkreettista neuvontaa selvitäkseen. Myös tiivis edunvalvonta valtakunnallisesti ja alueellisesti on pitänyt yrittäjäjärjestön kiireisenä.
Koronasta huolimatta vuodesta sukeutui lopulta monille kotiin, vapaa-aikaan, rakentamiseen ja kotimaan matkailuun tuotteita ja palveluja tarjonneille yrityksille hyvä. Vaikka suurtapahtumat peruttiin, eivätkä ulkomaalaiset matkailijat päässeet maahan, kotimaiset matkailijat pelastivat paljon. Kaupunkikeskustojen erikoisliikkeet ovat silti olleet tiukoilla ja osa tuotannollisista yrityksistä on joutunut lomauttamaan henkilöstöä. Toisaalta vaikkapa koronarahoituksella kehitetyt uudet läpimurtotuotteet näkyvät vasta pidemmällä aikavälillä.
Kuuva kuitenkin arvioi, että monilla toimialoilla maakunnan yritykset selviävät koronasta helpommalla kuin muualla maassa. Hän odottaa myös uusien mahdollisuuksien avautuvan, kun koronakriisi helpottaa. Maakunnan strategian painotus puhtaaseen ruokaan on hänestä mahdollisuus, kun raja Venäjälle jälleen avautuu.
Parikkalan rajanylityspaikkaan liittyy valtavasti mahdollisuuksia.
Eteläsavolaiset yritykset eivät tällä hetkellä näy hänen mielestään riittävästi digialustoilla ja verkossa. Hän miettiikin, minkälainen alueellinen tai useiden alueiden yhteinen alusta olisi toimiva, jotta myös kansainväliset asiakkaat löytäisivät maakunnan tuotteet ja palvelut.
Mietin, olisiko Järvi-Suomen taso hyvä.
Kuuva muistuttaa, että maakunnassa on ns, kausiväestöön kuuluvia vuosittain noin 300 000. Monipaikkainen asuminen ja työnteko ovat suuri mahdollisuus, mutta palvelujen käytön rahoitukseen pitäisi saada pysyviä, reiluja malleja.
Täällä olisi mahdollisuus kokeilla monikuntalaisuutta.
Opiskelijoiden merkitys etenkin Mikkelille ja Savonlinnalle on asia, jota pitäisi hyödyntää entistä paremmin. Kuuva toivoo, että kaikille yrittäjyydestä kiinnostuneille opiskelijoille olisi tarjolla oma räätälöity polku yrittäjyyteen.
Maakunnan yrittäjäjärjestö valittiin vuoden YES Agentiksi 2020. Järjestö sai tunnustuksen pitkää jatkuneesta ja monipuolisesta yrittäjyyskasvatustyöstä, jota se on tehnyt yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa peruskoulusta korkea-asteelle. Yhdistyksen toimijat ovat suhtautuvat kannustavasti oppilaiden ja opiskelijoiden ideoihin. Valtakunnallisen YES-verkoston eteläsavolaista toimintaa koordinoi Xamk Pienyrityskeskuksessa aluepäällikkö Maisa Kantanen.
On tärkeää alentaa opiskelijoiden kynnystä yrittäjyyteen.
Kuuva korostaa, että yrittäjät puhaltavat yhteen hiileen eri puolilla maakuntaa ja tavoitteet ovat yhteiset. Hän toivookin, että erottavat raja-aidat ja rakenteet rikottaisiin ja annettaisiin tilaa sellaisille pelintekijöille ja -ratkaisijoille, jotka haluavat potkia palloa yhteiseen maaliin.
Pitäisi etsiä pelinratkaisijoita, jotka potkivat samaan maaliin.
Teksti, kuva, videoleikkeet: Päivi Kapiainen-Heiskanen