Oamkin Teuvo-Pakkalan kampuksella on järjestetty helmikuussa 2017 messumuotoinen Tuuni-tapahtuma jo kymmenettä kertaa. Tapahtuma on suunnattu erityisesti Oamkin opiskelijoille ja lähialueemme yrityksille. Tapahtuman avulla pyrimme yhdistämään harjoittelu- ja työpaikkoja tarjoavat yritykset ja niitä tarvitsevat opiskelijat. Opiskelijoita on noin 1800 tapahtumakampuksella ja sen lisäksi opiskelijoita käy tapahtumassa myös muilta Oamkin kampuksilta.
Tapahtumassa opiskelijat löysivät harjoittelupaikkoja ja henkilöstömme sai mahdollisuuden keskustella eri yhteistyömuodoista yritysten kanssa. Esimerkiksi Tietotekniikan tutkinto-ohjelmassa olevaan kurssiin Yrityslähtöiset Projektit löytyi uusia yrityskumppaneita sekä suomenkielisiin koulutusohjelmiin että myös degree-koulutusohjelmiimme.
Kilkas-hankkeessa mukana olevat Oamkin opettajat Sanna Rönkkö ja Susanna Kujanpää jalkautuivat tapahtumaan haastattelemaan paikalla olevia yritysten edustajia. Tehtävänä oli selvittää yritysten kiinnostusta tarjota harjoittelupaikkoja kansainvälisille opiskelijoillemme. Paikalla olleet yritykset tarjosivat pääasiassa harjoittelupaikkoja Liiketalouden, Tietojenkäsittelyn ja Tietotekniikan opiskelijoille. Näissä tutkinto-ohjelmissa Oamkissa on tarjolla sekä suomenkielistä että englanninkielistä koulutusta.
Lähes kaikilla tapahtumassa mukana olleilla yrityksillä oli jo aiempia kokemuksia Oamkin opiskelijaharjoittelijoista. Yritysten edustajat kertoivat heidän kokemuksensa harjoittelijoista olleen erittäin positiivisia. Monissa yrityksissä oli mahdollisuus työharjoittelun kautta jatkaa tekemään yritykselle opinnäytetyö ja jopa työllistyä yritykseen opiskelijan valmistuttua.
Suurin osa haastatelluista yrityksistä tarjosi harjoittelupaikkaa myös englanninkielisissä tutkinto-ohjelmissa opiskeleville. Monissa yrityksissä oli käytössä työkielenä sekä suomi että englanti. Haastatteluissa tuli esille, kuinka tärkeää degree-opiskelijoille on osata myös suomen kieltä edes vähäsen, vaikka yrityksessä toimitaan englanniksi. Pieni osa yrityksistä toimi vahvasti suomalaisessa ympäristössä (esimerkkinä Puolustusvoimat ja terveysala), jossa suomen kielen osaaminen ja jopa suomen kansalaisuus on ehdoton vaatimus harjoittelupaikan saamiseksi. Tällä hetkellä yritykset pitivät erityisenä vahvuutena, jos harjoittelupaikkaa etsivä opiskelija osaa ruotsin tai venäjän kieltä englannin kielen lisäksi.
Yrityksillä on tarjolla erilaisia harjoittelupaikkoja jatkuvasti nettisivujen kautta. Opiskelijan omaa aktiivisuutta hakea harjoittelupaikkoja korostettiin. Selkeästi havaittiin haastatteluissa ero Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välillä kansainvälisten opiskelijoiden harjoittelupaikkatarjonnassa. Pohjois-Suomessa yritykset eivät ole yhtä kansainvälisiä, mutta aikaisempiin vuosiin verrattuna kansainvälistyminen on kasvussa. Täten kansainvälisten opiskelijoiden työllistyminen on haasteellisempaa ja jonkinasteisen suomen kielen hallinnan korostaminen opiskelijoillemme on tärkeää. Tutkinto-ohjelmissamme on pakollisia Suomen kielen kursseja, mutta opiskelijoiden tulee kehittää heidän kielitaitoaan myös heidän vapaa-ajallaan. Yrityksillä oli hyviä kokemuksia molemminpuolisesta kielitaidon kehittymisestä degree-opiskelijoiden harjoittelun myötä. Yritysten edustajat kertoivat heidän työntekijöiden englanninkielen parantuneen samalla kun opiskelijaharjoittelijan suomen kieli oli kehittynyt.
Jo kansainvälisillä markkinoilla toimivilla yrityksillä oli tarjota harjoittelupaikkoja myös ulkomailla olevissa toimipaikoissa. Tällöin opiskelijan englanninkielisellä osaamisella on iso merkitys. Opiskelijoilla on siis mahdollisuus suorittaa työharjoittelu ulkomailla. Ulkomailla suoritetusta harjoittelusta palaavat opiskelijat tuovat samalla kokemuksiaan yrityksen Suomen toimispisteeseen ja edistävät täällä olevien opiskelijoiden kotikansainvälistymistä.
Haastatellut yritykset olivat kiinnostuneita myös tarjoamaan ideoita kursseille ja työpaikkoja erilaisiin projektiopintoihin liittyen. Tällainen koulutuksen ja työelämän vuoropuhelu on erittäin tärkeää ja tekee molemmin puolin toimijat tunnetuiksi. Havaitsimme kuinka tällainen yhteinen keskustelu voi tarjota yritykselle myös mahdollisuuden kansainvälistymiseen koulutustarjontamme ja opiskelijatöiden avulla. Tämä on asia, jota voisimme Kilkas-hankkeen avulla kehittää eteenpäin, sillä yritykset eivät ole tarpeeksi tietoisia kuinka monipuolisesti he voivat tutkinto-ohjelmiamme hyödyntää.
Susanna Kujanpää ja Sanna Rönkkö
Oulun ammattikorkeakoulu