Palvelumuotoilun tavoitteena on saada tietoa asiakkaasta. Tarvitaan tietoa hänen tarpeistaan, käyttäytymismalleistaan ja hänen käyttämistään palvelupoluista, jotta palvelukokonaisuuksia ja –tuokioita voidaan kehittää paremmiksi. Siä päätät –hankkeessa käytetään palvelumuotoilua nuorten osallisuutta tukevien ratkaisujen löytämiseen. Suurimmaksi osaksi nuoret saavat tietoa, tukea ja apua tavallisista kansalaisille tai erityisesti nuorille suunnatuista palveluista, mutta on olemassa nuoria, jotka tarvitsevat yksilöllisempiä palveluita ja paneutuvampaa kohtaamista.

Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten tavoittaminen hanketoimintaan huomattiin vaikeaksi. Niinpä päätimme toteuttaa selvityksen, jolla saataisiin tarkempaa tietoa siitä, millaisia nuoret ovat kohderyhmänä. Millaisia ovat heidän arvonsa ja asenteensa? Millaisia toiveita heillä on tukipalveluita kohtaan? Palvelumuotoiluselvityksen toteutti Hellon, jonka palvelumuotoilijat Lotta ja Iiro jalkautuivat Haminaan kahdeksi päiväksi selvitystä tekemään. He haastattelivat seitsemää nuorta ja kolmea nuorten kanssa toimivaa asiantuntijaa.

Haastatteluissa nuoret toivat esiin kokemiaan ilmiöitä ja haasteita. Kiusaaminen tuli vahvasti esille. Nuoret olivat kokeneet kiusaamista joko ala- tai yläkoulussa. Kiusatut nuoret olivat pettyneitä opettajien ja aikuisten tehottomuuteen kiusaamiseen puuttumisessa. Kiusaamiseen puuttumattomuus näkyi myöhemmin nuorten yksinäisyytenä. Yksinäisten nuorten sosiaalisten kontaktien määrä oli lähes olematon tai hyvin rajattu.

Nuoret kokivat haasteita elämänhallinnassa ja opinto-ohjauksessa. Haasteltujen nuorten elämäntyyli ei sovi yhteen koulunkäynnin kanssa ja heillä on ongelmia jaksamisen kanssa. He eivät kokeneet saavansa riittävää opinto-ohjausta, jolloin he olivat esimerkiksi ajautuneet heille sopimattomaan kouluun.

Yleinen ilmapiiri koettiin ankeaksi, sillä he eivät nähneet kotikaupunkiaan tulevaisuuden työ- tai koulukaupunkina. Osa koki pienen kaupungin piirit ahdistavina. Päihdeongelmista kärsineet nuoret kertoivat Haminan alueella huumeiden käytön yleistymisestä.

Haastatteluiden perusteella luotiin nuorten profiilit, jotka kuvasivat heidän tyypillisiä toimintamallejaan. Profiilit auttavat palveluiden kehittämisessä muistuttamalla  erilaisten nuorten tarpeista. Niiden avulla voidaan peilata, vastaavatko palvelupolut ja palveluiden yksityiskohdat nuorten erilaisia tarpeita.

Haaveilijan profiilissa nuorella on epärealistinen kuva tulevaisuudesta ja omista resursseista. Hän ei ole valmis tekemään tarpeeksi työtä unelma-ammattinsa eteen. Haaveilija on päättämätön ja epävarma. Hän jää helposti ajelehtimaan nykyiseen tilanteeseen.

Keskeyttäjä puolestaan toteaa: ”Aloitan koko ajan alusta, olen havainnut tän jo aiemminkin”. Innostumisen, ylikuormituksen ja keskeytyksen sykli seuraa toistaan, mutta hän tiedä, kuinka kierteestä pääsisi pois. Tulevaisuudesta on vaikea saada otetta, kun kesken jääneet asiat roikkuvat mielessä.

Lannistujan vastoinkäymiset ovat usein alkaneet jo lapsuudessa tai yläkoulussa. Vaikea tausta seuraa lannistujan mukana ja asettaa haasteita nuorelle esimerkiksi heikon itsetunnon muodossa.

Haaveilijan, keskeyttäjän ja lannistujan palvelupolut näyttäytyivät erilaisina. Palvelupoluilla nähtiin kriittisiä kohtia, joissa nuoria uhkaa syrjäytyminen. On tunnistettava tarkemmin ne tilanteet ja palvelupolkujen katveet, joissa nuori ei saa tarvitsemaansa tukea.

Projektipäällikkö Tiina Kirvesniemi