Olen yleisen kasvatustieteen opiskelija Itä-Suomen yliopistosta ja tein alkuvuodesta aikuisopettajan pedagogisiin opintoihini liittyvän kahden kuukauden mittaisen harjoittelun Jatkoväylä-hankkeessa Karelia-ammattikorkeakoululla. Kun selvisi, että opettajaopintojeni soveltava harjoittelujakso olisi mahdollista suorittaa oppilaitoksessa tehtävän kehittämistyön parissa, päätin tarttua mahdollisuuteen. Olin työskennellyt kuluneen syksyn opetusharjoittelijana ammattiopiston puolella ja tiesin meneväni tekemään syventävää harjoittelua myöhemmin keväällä ammattikorkeakoulun puolelle. Olin kiinnostunut ohjaukseen ja opintopolkuihin liittyvistä kysymyksistä, joten harjoittelu Jatkoväylässä, jonka toiminta-alueena on näiden kahden oppilaitoksen yhteistyö, sopi tilanteeseeni paremmin kuin hyvin.
Projektityöskentely ja projektimaailma olivat minulle täysin uutta ja opin paljon harjoitteluni aikana. Kahden kuukauden aikana pääsin hankkeessa työskentelemään monipuolisesti vaatimustasoltaan erilaisten tehtävien parissa: työstin kirjallista tilastopohjaista raporttia Karelia-ammattikorkeakoulun hakijoista, toteutin hankkeen toimesta opiskelijahaastatteluja, päivitin nettisivuja sekä kuvasin videota väyläopintojen markkinointiin. Osallistuin myös erilaisiin palavereihin, yhteistyöskentelyyn sekä tapasin Helsingin työseminaarissa hanketoimijoita ympäri Suomen. Olin myös mukana Pohjois-Karjalan alueen toimijoiden yhteisessä kehittämisiltapäivässä, jossa esittelin harjoittelutyöskentelyni tuotoksia alueen opettajille, opoille ja muille kehittäjille. Monet työtehtävistäni olivat itsenäisiä, mutta harjoittelupäiväni myös kuluivat usein Karelialla tai ammattiopisto Riverialla yhteistyöskentelyn tai opiskelijahaastatteluiden merkeissä. Yhteistyö eri hanketoimijoiden kanssa olikin iso osa harjoitteluani, mikä oli mielestäni yksi harjoitteluni parhaista sekä opettavaisimmista puolista.
Jatkoväylä-hankkeen tavoite on mielestäni tärkeä. Ilmiönä ”sujuvasti ammatillisesta koulutuksesta ammattikorkeakouluun” on moninainen ja laaja, mikä tuli myös ilmi työtehtävistäni. Raporttini mukaan Pohjois-Karjalassa Karelia-ammattikorkeakoulun hakijoista yli puolella on ammatillinen pohjakoulutus. Opiskelijahaastattelut taas osoittivat opiskelijajoukon olevan moninainen ja tarpeet tuelle ja opintojen sujuvoittamiselle vaihtelivat. Mielestäni väyläopintojen kehittäminen on tarpeellista, koska se tarjoaa opiskelijoille yhden erilaisen mahdollisuuden tarttua jatko-opintoihin. Tietoisuuden lisääminen opiskelijoiden keskuudessa sekä väylä- että jatko-opinnoista yleisesti on myös tärkeää. Tuskin enää halutaan kuulla opiskelijan toteavan, ettei edes tiennyt jatko-opintojen olevan mahdollista ammattiopistossa opiskellessaan, kuten yksi haastattelemistani opiskelijoista totesi.
Opettajana kehittymisen näkökulmasta harjoittelu syvensi ymmärrystäni erilaisista opiskelijoista ja sain arvokasta tietoa toisen asteen sekä jatko-opintojen nivelvaiheesta. Tulevana aikuisopettajana osaan harjoittelukokemukseni myötä paremmin ottaa huomioon erilaiset pohjakoulutukset ja niiden tuomat haasteet ja mahdollisuudet omassa opetuksessani. Myös tietämykseni koulutuksen monipuolisuudesta lisääntyi, kun tutustuin väyläopintorakenteeseen. Ymmärsin myös erilaisten projektien olevan yhä kasvavassa määrin osa opettajien työnkuvaa niin hyvässä kuin pahassakin. Projektit ja kehittämistyö ovat antoisaa, mutta myös lisäävät työn kuormittavuutta ja sitä kautta sitoutuminen työskentelyyn oman opetuksen ohella voi olla haastavaakin.
Oman kasvatustieteilijän ammattitaidon ja osaamisen kehittymisen näkökulmasta ehdottomasti tärkein oppi harjoittelustani Jatkoväylässä oli projektityöskentelytaitojeni kehittyminen. Työnkuvan vaihtelevuus esimerkiksi tarjosi minulle hyvän oppitunnin joustamiseen ja kehitti taitoani muuttaa suunnitelmia ja kykyäni priorisoida omaa työtäni uusien työtehtävien ilmaantuessa. Myös usean pienemmän ”projektin” läpivienti yhtäaikaisesti oli opettavaista. Pääsin myös esittämään omia näkökulmia opintojen kehittämistyöhön ja tunsin olevani osa hankkeen työyhteisöä, vaikka ajallisesti olin mukana vain muutaman kuukauden ajan.
Kaiken kaikkiaan harjoittelu Jatkoväylässä oli onnistunut ja monta uutta oppia rikkaampana jatkan opetukseen ja koulutukseen liittyvien kysymysten parissa. Tulevaisuus näyttää missä roolissa: opettajana, projektityöntekijänä vai sekä että.
Katariina Kaskes
Jatkoväylä-hankkeen harjoittelija ja Itä-Suomen yliopiston opiskelija