Keskustelua matkailun vastuullisuudesta on herätelty ja käyty kevään aikana useilla foorumeilla. Vastuullisuusnäkökulman tuominen matkailun kehittämiseen toimiikin parhaiten juuri näin: kytkemällä se ajankohtaisiin ja osallistujien intresseissä oleviin kehittämisen teemoihin.
Outdoors ESA-hankkeen Tanhuvaarassa 15.2. pidetyn seminaarin ryhmätöissä pohdittiin retkeilyreittien kehittämistä eri näkökulmista. Pääsin mukaan johdattelemaan keskustelua ryhmässä, jonka tehtävänä oli pohtia vastuullisuutta luontomatkailussa.
Ryhmässä oli hyvin erilaisia toimijoita ja ilahduttavaa oli, miten monia eri näkökulmia vastuullisuudesta tuli esille. Yläkuva kertoo, mistä ryhmässä keskusteltiin. Luontomatkailussa korostuu tietysti vastuu ympäristön tilasta, mutta samalla kun pidetään huolta ekologisesta kestävyydestä, on huolehdittava myös vastuullisuuden muista elementeistä.
Saimaa-brändi -workshopissa Mikkelissä hotelli Vaakunassa 10.3. käsiteltiin Saimaan alueen uutta, työn alla olevaa matkailubrändiä. Tilaisuuden esitysten mukaan vastuullisuus ei sisältyisi brändin attribuutteihin. Näkemyksemme mukaan se tulisi ottaa huomioon brändin arvolupauksessa – ja tietysti myös matkailun kehittämisessä, jotta kyse ei olisi vain markkinointiviestinnästä. Tässä oli brändityöryhmällä vielä pohdittavaa.
Rural Growth -hankkeen kokoontumisessa Kruunupuistossa Punkaharjulla 22.3. oli tilaisuus kertoa kansainväliselle osallistujajoukolle Etelä-Savon matkailusta, vastuullisuudesta maakunnan matkailustrategiassa selkä vastuullisuudesta yleisemminkin – ja tietysti hankkeestamme. Osallistujat nostivat esiin erityisesti aitouden merkityksen, mutta myös mm. matkailun hiilijalanjälki ja sen kompensointi kiinnosti.
Rural Finlad -hankkeen aluetapaamisessa 30.3. Puumalan Sahanlahdessa oli koolla maaseutumatkailun kehittäjiä ja yrittäjiä. Projektipäällikkö Raija Ruusunen kertoi mm. että he ovat koonneet ja analysoineet eri puolilla Suomea toteutuksessa olevien hankkeiden suunnitelmia. Yhtenä ulottuvuutena tarkastelussa on vastuullisuus. Tätä koostetta voimme hyödyntää selvittämällä tarkemmin, mitä muualla Suomessa tällä hetkellä tehdään matkailun vastuullisuuden kehittämiseksi. Kooste löytyy hankkeen sivuilta Hankerekisteri-nimellä.
Heli Gynther Etelä-Savon maakuntaliitosta esitteli viime vuonna käyttöön otettua D.O. Saimaa laatu- ja alkuperämerkkiä. D.O (Designation of Origin) -merkintä edellyttää tuotteelta alueellisen alkuperän lisäksi myös yhteiskuntavastuullisuutta. Merkkiä voi hakea elintarvikkeille, ruokatuotteille sekä design- ja taidekäsityötuotteille. D.O. Saimaa on Suomen ensimmäinen alueellinen laatu- ja alkuperämerkintä ja mielenkiintoista on nähdä, kuinka yrittäjät ottavat sen omakseen ja millainen vaikutus sillä on kuluttajien valintaan.
Kohti vastuullista matkailua -hankkeen esittelyn yhteydessä esitin toivomuksen, että vastuullisuudesta keskusteltaisiin myös esim. yritysryhmähankkeissa, joiden edustajia paikalla oli. Muutenkin tapaaminen vahvisti käsitystä, että yhteistytöä matkailun kehittämisessä on edelleen syytä lisätä.
Viimeisin tilaisuus, jossa olimme mukana, oli Savonlinnan matkailufoorumi 6.-7.4. Xamkin Savonlinnan kampuksella. Siellä tavoitteenamme oli keskustella Saimaa-brändiin liittyen siitä, mitä vastuullisuus tarkoittaa, kuinka sitä voisi arvioida ja kuinka alueiden ja yritysten tulisi viestiä siitä. Foorumin ensimmäisenä päivänä Hanna-Maija Väisänen alusti ryhmätyötä esityksellään vastuullisuusviestinnästä ja toisena päivänä vastasimme Katja Pasasen kanssa digiklinikan vastuullisuusviestinnän rastista.
Foorumin tuloksista vastuullisuuden näkökulmasta kerromme tarkemmin, kun olemme analysoineet siellä toteutetun ryhmätyön tulokset.
Eeva Koivula, projektipäällikkö
Kohti vastuullista matkailua -hanke
eeva.koivula@xamk.fi