Valmistautuminen hissipuheeseen
Kalenterissa oli merkintä TUTU-hankkeen päivästä Savonlinnassa. Pari päivää aiemmin jälleen paniikinomainen sähköpostin selaus, että mitähän tähän päivään pitikään valmistella. Minulla nämä valmistelut jäävät yleensä varsin viimetippaan, mutta eihän se ole huono tippa sekään. Hissipuhe siis pitäisi pitää. Eihän se puhuminen ole koskaan ollut minulle ongelma, vaan se miten sanot lyhyessä ajassa riittävästi ja vieläpä niin, että kuulija ymmärtää viestisi. Otin tämän hissipuhe valmistelun vähän pyhän huolettomuuden-mentaliteetilla. Edellisenä iltana ajattelin asiaa muiden hommien lomassa ja Savonlinnaan ajellessa jopa muutaman kerran hyppäsin hissiin ja höpötin ääneen. Olin siis valmistautunut.
Onneksi TUTU-hankkeessa porukka on rentoa ja hissipuhe ei aiheuttanut jännitystä. Muutama uusi kasvokin oli tullut joukkoon. Kiva juttu. Oli varsin mukavaa kuunnella kaikkien hissipuheet. Eniten ehkä minuun teki vaikutuksen se, miten paljon tämä porukka kouluttaa itseään. Ei ole tässä porukassa niitä, jotka olisivat joskus tehneet yhden tutkinnon ja that’s it. Pienten yritysten ja järjestöjen voimavara onkin aktiivinen kouluttautuminen ja innostuneisuus oman itsen ja työn kehittämiseen. Toisaalta ei tietysti ole varaa jäädä paikalleen, vaan kaiken aikaa on pysyttävä ajan kelkassa mukana. Hatunnosto meille kaikille!
Yksinyrittäjänä joutuu asioita pohtimaan useimmiten yksin. Tällainen hanke mahdollistaa keskustelun toisten kanssa mm. työnkehittämisen teemoista. Itse pohdin kovasti oman osaamisen tuotteistamista ja markkinointia. TUTU-hankkeessa olen saanut hyviä sysäyksiä muuttaa omaa palvelutarjontaa ja kun luonteeltani olen ”tehdään eikä tussata”, on asioita viety jo käytäntöön. Ilman hankkeen antamia ajatuksia ja palvelumuotoilun tukea, näitä tuskin olisi tullut tehtyä.
Innostuneisuus tarttuu
Mutta se toinen juttu; Linkedin. Juu, tiedän tapauksen, mutta en ole jaksanut ottaa sitä haltuun. Epäilin, jaksaisinko ottaa tänäänkään. Kun paikalle tuli Salosen Samuli Trainers Houselta, oli omia ajatuksia ruuvattava uuteen suuntaan. Nuori, innostunut hemmo sai meidät kaikki innostumaan ja tekemään profiilit ja jopa ensimmäisen postauksen. Jälleen tuli huomattua se, miten toisen innostuneisuus tarttuu ja kuinka myönteinen voima sillä on asioiden eteenpäin viemisessä. Nyt on vain itsestä kiinni, miten osaan ottaa hyödyn irti Linkedin tarjoamista mahdollisuuksista verkostoitumisessa. Me sosiaalialan ihmiset voisimme ottaa oppia ja koppia business maailmasta juuri verkostoitumisesta ja oman osaamisen ylläpitämisestä. Liian usein me laitamme kynttilän vakan alle.
Iltapäivällä Koskelinin Asko FysioSatamasta johdatti meidät geokätköilyn saloihin. Olen muutaman kerran kokeillut kätköilyä, mutta en ole uskaltanut antaa sille edes pikkusormea, koska tunnistan tässä olevan sellainen juttu, joka vie minulta koko käden. Yritin esittää näennäisen ”tämä on ihan ok juttu”-asennetta, vaikka tajusin jo ekalla kätköllä tämän olevan mun juttu. Ainoa jarrutin taitaa olla luuriyhteistyöni omenan kanssa, jossa kätkösovellus ei kuulemma kunnolla toimi. Taitaa mennä luuri vaihtoon ihan vaan kätköilyn takia. Ihan törkeen kivaa puuhaa! Ja tämäkin kouluttaja löytyi ihan tästä meidän omasta ryhmästä.
Blogitekstin kirjoittaja Susanna Sillanpää toimii yrittäjänä Tukipolku ky:ssä www.tukipolku.fi, joka on yksi Tukea tuottavuuteen – sote-alan yrityksen uudelle aikakaudelle (TUTU) –hankkeessa mukana olevista yrityksistä. Tukipolku tuottaa sosiaalialan palveluja niin perheille kuin kunnille: perhe- ja parisuhdepalveluja, arviointi- ja selvitystyöskentelyä sekä työnohjausta. Lisäksi Tukipolku tarjoaa koulutus- ja konsultaatiopalveluja. Työ perustuu ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyteen ja perhetyöskentelyssä lähdetään liikkeelle lapsen näkökulmasta.
Susannan LinkedIn https://www.linkedin.com/in/susanna-sillanpää-50816a192/
TUTU-hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta. Hankkeen kesto on 1.1.2019-31.12.2020.