Ikäruoka 2.0 -hanke toteutti yhdessä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan kanssa Hyvä ruoka ja ravitsemus ikääntyessä –webinaarin joulukuussa 2020. Seminaari muuttui virtuaalisesti toteutettavaksi webinaariksi koronaepidemian vuoksi. Muutos ei ollut huono ratkaisu, sillä webinaari tavoitti hyvin kuulijoita, enimmillään 800 kuulijaa.
Webinaarin tavoitteena oli edistää ennaltaehkäisevästi kotona asuvien ikääntyneiden hyvää ravitsemusta, terveyttä ja hyvinvointia. Toisena tavoitteena oli tukea hyvää syömistä helposti saavutettavilla, monipuolisilla palveluilla.
Lisäksi haluttiin lisätä ymmärrystä ikääntyneiden ravitsemustarpeista ja edistää yhteistyötä toimijoiden kesken. Ja tehdä tunnetuksi ja viedä käytäntöön uusi Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus.
Webinaarin ohjelma ja aineistot löytyvät tästä: https://webcast.sst.fi/cast/hyva-ruoka-ja-ravitsemus-ikaantyessa/public
Seuraavassa lyhyesti webinaarin keskeistä sisältöä:
Ravitsemusohjauksella energian ja proteiinin saantia paremmaksi
Webinaarissa professori Timo Strandberg kertoi SPRINTT-tutkimuksesta, jonka tavoitteena oli selvittää, voidaanko liikunnallista toiminnanvajetta ehkäistä ikäihmisillä, joilla oli jo liikuntaan liittyviä vaikeuksia ja gerasteniaa. Tutkimuksessa oli mukana yhteensä 1500 seitsemänkymmentä vuotta täyttänyttä ikäihmistä yhdestätoista Euroopan maasta. Suomesta osallistujia oli 142.
Osallistujat jaettiin tutkimuksessa kahteen ryhmään, joista ensimmäinen osallistui säännöllisesti liikuntaryhmiin ja sai räätälöityä ravitsemusneuvontaa 2 – 3 vuoden ajan. Vertailuryhmälle järjestettiin kerran kuussa luentoja tai muuta toimintaa.
Ravitsemusneuvontaan osallistuneiden energian ja proteiinin saanti lisääntyi ja suurin osa osallistujista katsoi hyötyneensä ravitsemusneuvonnasta.
Ikääntyneiden ruokavaliossa laatu ja maku tärkeitä
Professori Ursula Swab kertoi Ikääntyneiden ruokasuosituksista. Swab muistutti, että ikääntyneet ovat monimuotoinen ryhmä ihmisiä.
Ikääntyneiden ruokavaliossa on tärkeää kiinnittää huomiota ruokavalion hyvään laatuun ja siihen, että ruokavaliosta saa riittävästi ravintoaineita. Etenkin proteiinin saanti, rasvan laatu, kasvisten saanti ja ruokavalion mikrobiologinen laatu ovat tärkeitä asioita. Lisäksi on muistettava ruoan hyvä maku ja ravitsemustilaa on tärkeää seurata.
Vireyttä seniorivuosiin – Ikääntyneiden ruokasuositus löytyy seuraavasta linkistä:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-472-1
Ikääntyneillä painonpudotustarve arvioitava yksilöllisesti
Sisätautien erikoislääkäri Terve paino ry:n Pertti Mustajoki kertoi ikääntyneiden painonhallinnasta. Ikääntyneen painosuositus on nuorempia sallivampi. Lihavuus kuitenkin heikentää myös ikäihmisten fyysistä toimintakykyä, kävelynopeutta ja altistaa kaatumisille.
Ikäihmisille ei automaattisesti suositella painonpudotusta, vaan tarve tulee yksilöllisesti arvioida, jos painoa on paljon. Mustajoki muistutti, että ravitsemussuositukset ja lautasmalli ovat hyviä perusohjeita painonhallinnassa.
Ruokailuelämyksessä kohtaa ravitsemuksellinen ja kulinaarinen laatu
Professori Anu Hopia kertoi seminaarissa ruoan kulinaarisesta laadusta. Ruokailu on elämys ja on tärkeää, että ruoassa kohtaavat sekä ravitsemuksellinen että kulinaarinen laatu. Maku ja terveellisyys ovat kuluttajatutkimusten mukaan tärkeitä ruokavalintoihin vaikuttavia tekijöitä.
Nautittavuus ja kohtuullisuus ohjaavat paremmin terveellisiin ruokavalintoihin kuin syyllistäminen. Ruoka aistitaan kaikilla viidellä aistilla. Esimerkiksi suolan ja sokerin määrää voidaan vähentää ruoissa käyttämällä hyväksi muita aisteja.
Suolaisuutta voi vähentää mausteilla ja yrteillä, ripauksella etikkaa, sitruunaa tai muuta happoa tai jopa astian kulmikkaalla muodolla. Makeuden kokemusta voidaan tukea hedelmäisillä tai muilla aromeilla, värikkyydellä, pienellä määrä suolaa tai pyöreillä muodoilla.
Gery ry on kehittänyt ikääntyneille digitaalisia palveluja
Gerontologisen ravitsemuksen Gery ry:n toiminnanjohtaja Merja Suominen kertoi digitaalisten palvelujen kehittämisestä ja toteuttamisesta osana yhdistyksen toimintaa.
Gery ry on järjestänyt Voimaa ja iloa ruoasta -valmennuksia, jotka on toteutettu etäyhteydellä ikäihmisille ja ammattilaisille. Niitä on mainostettu sosiaalisessa mediassa (Facebook, Instagram) ja sähköpostitse. Myös jo monta vuotta järjestetty Ravitsemusfoorumi järjestettiin vuonna 2020 ensimmäistä kertaa webinaarina.
Muutos lautasella – hankkeen tavoitteena on parantaa 50 – 65 -vuotiaiden toimintakykyä ja elämänlaatua käyttäen apuna Meallogger-älypuhelinsovellusta ja digitaalista ryhmänohjausta. Ateriakuvaus on keino, jolla osallistujat voivat etäyhteyden välityksellä jakaa tietoa ruokavaliostaan. Ryhmätoiminta verkossa mahdollistaa vertaistuen, joka edesauttaa yhteenkuuluvuudentunnetta. Reaaliaikaiset ja virtuaaliset ryhmät ovat olleet hankkeessa suosittuja.
Digitaalisten palveluiden käyttö on mahdollistanut eri puolilta Suomea sekä haja-asutusalueilla asuvien ihmisten osallistumisen toimintaan ja näin myös he ovat päässeet hyötymään tarjotuista koulutuksista ja ryhmätoiminnasta.
Ikääntyneiden kauppapalveluissa tärkeää muuttuviin tarpeisiin vastaaminen
K-market kauppias Stina Olander kertoi roolistaan ikäihmisten kauppapalveluissa. Kotiinkuljetuksen yhteydessä on huomattu, että osalle iäkkäistä asiakkaista ruokatarvikkeiden toimittaja voi olla päivän ainoa kontakti kodin ulkopuolella.
Siksi on tärkeää, että ruokatarvikkeiden toimittaja voi välillä jäädä hetkeksi istumaan ja vaihtamaan kuulumisia. Olander painotti ikääntyneiden asiakkaiden palveluissa joustavuutta ja asiakkaan muuttuviin tarpeisiin vastaamisen tärkeyttä.
Sodexon kehityspäällikkö Ritva Seppälä kertoi yhteisöllisestä ”Valmiiseen pöytään kampanjasta”. Kampanjassa eläkeikäiset ihmiset saavat alennettuun hintaan lounaan. Kampanja on ollut suosittu etenkin juuri eläkkeelle jääneiden ihmisten keskuudessa.
Ikäihmiset ovat olleet kyselyn mukana tyytyväisiä etenkin siihen, että ravintoloiden ruoka on tunnistettavaa, maukasta ja näyttää herkulliselta. Ikäihmisille on ollut tärkeää, että he ovat voineet itse valita tarjoilulinjastosta, mitä ruokaa haluavat. Lisäksi eläkeikäiset tunsivat olonsa tervetulleiksi ravintolaan.
Myös eläkeläiset haluavat kokeilla ja maistella uusia makua
Eläkeläinen Sirpa Teräväinen kertoi, että myös eläkeläiset haluavat kokeilla ja maistella uusia makua. Itsevalmistettu ruoka ystävien ja tuttavien kanssa nautittuna yhdistettynä kiireettömään ilmapiiriin ja kauniisti katettuun pöytään lisää ruokanautintoa.
Sirpalle monipuoliset, korkealaatuiset ja terveelliset raaka-aineet ovat ruoanvalmistuksessa tärkeitä. Esteettisyys, kaunis kattaus ja ruoan tuoksu yksinkin syödessä lisäävät ruokahalua ja ruoasta nauttimista.
Ruokakaupassa esillä olevat tuotteet tulisi olla houkuttelevasti esillä, koska se voi innostaa ostamaan ja kokeilemaan erilaisia ruokia. Muita Sirpan mukaan tärkeitä asioita ikäihmisille ovat ostosten kotiinkuljetusmahdollisuus ja oikean kokoiset annokset.
Ruoanvalmistuskursseja tulisi olla enemmän tarjolla erilaisiin tarpeisiin. Etenkin leskeksi jääneille miehille voisi olla tarpeellista perusruoanvalmistuksen opetus.
Sesonkiaikainen ruokailu ja ruokailun suunnittelu kunniaan
Jyväskylän ammattikoreakoulun yliopettaja Enni Mertanen kannusti puheenvuorossaan kunnioittamaan ruoanvalmistuksessa sesonkiaikoja ja syömään sitä, mikä on kunakin vuodenaikana parasta.
Ikääntyneiden ruoanvalmistus pitää yllä toimintakykyä ja sitä kannattaa jatkaa niin kauan kuin pystyy. On käytännöllistä tehdä useampi ateria kerralle ja pakastaa ylijäänyt ruoka tai syödä se lähipäivinä. Pienellä tuunaamisella saa aiemmin tehtyyn ruokaan uusia makuja ja ruokailuun vaihtelua.
Ruokailulle tulisi antaa oma arvonsa; siisti ympäristö ja kauniisti katettu pöytä lisäävät ruokahalua. Ruokahaluun vaikuttavat ruoan maku, tuoksu, ulkonäkö, rakenne ja ääni.
Kaikista ruokailuhetkistä pitäisi löytyä kaikki viisi makua eli makea, suolainen, hapan, karvas, umami. Esimerkiksi puolukkasurvosta ruokaan lisäämällä saadaan ateriaan hapanta ja makeaa makua.
Ruokapalvelut ovat ikääntyneille peruspalvelu
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän johtava ravitsemusterapeutti Raisa Valveen mukaan ruokapalvelut tulisi mieltää peruspalveluna. Palvelun saatavuus tulee varmistaa kaikilla ikääntyneille.
Ruokapalveluista tulisi tiedottaa jo ikääntymisen aikaisessa vaiheessa, jotta ikääntyneet tietävät palveluista, kun heille tulee tarve niitä käyttää.
Valve ehdotti, että luotaisiin valtakunnallinen alusta, josta löytyisi helposti kaikki alueelliset ruokapalvelut. Kuntien tulisi ryhtyä kuitenkin toimeen heti, kerätä tieto alueellisista ravitsemus- ja ruokapalveluista yhteen paikkaan ja tiedottaa ikäihmisille alueellaan olevista ruokapalveluista. Ensi kädessä tulisi huolehtia siitä, että ikäihminen löytää tarvittavaa apua poikkeustilassa.
Kirjoittaja: Satu Jyväkorpi, Gerontologinen ravitsemus Gery ry, Ikäruoka 2.0 hankkeen ravitsemusasiantuntija