Omasta osaamisesta puhuminen ei ole kovin helppoa meille suomalaisille – ei minullekaan, vaikka itselläni on aikuiskasvatustieteen maisterin pätevyys ja vuosien työkokemus rekrytoinneista. Myös minulle on epäselvää, mitä asioita uskallan mieltää osaamiseksi ja kuka osaamiseni tunnustaa.
Oman osaamisen sanoittaminen on kuitenkin tärkeää, sillä käsitys omista kyvyistä ohjaa sitä, miten asetamme päämäärämme ja mitä tavoittelemme. Haastavan asiasta tekee se, että oppimista tapahtuu myös huomaamattamme, emmekä aina tunnista kertynyttä osaamistamme.
Taitobingolla osaamiset esiin
Pääsin tunnistamaan omaa osaamistani yhdessä ETUKENO – nopea työllistyminen Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille -hankkeessa kokeilemistamme hyvä tyyppi -valmennuksista, jonka vedin kollegani Nurmen Janin kanssa. Pelasimme erään kouvolalaisen ryhmän kanssa Taitobingoa. Pelin tavoitteena on tuoda esille erilaisia yleistaitoja, joita tarvitaan monissa eri työtehtävissä ja joita on mahdollista hankkia myös muualta kuin oppilaitoksista. Tavoitteenamme oli saada osallistujat tunnistamaan omia osaamisiaan ja vahvuusalueitaan, ja toisaalta näkemään mitä taitoja heidän kannattaisi kehittää. Jos haluat tutustua tuohon taitobingoon, tässä linkki työkaluun: OSATA_Sampo_Taitobingo.pdf (osaamismatkalla.fi)
Janin toimiessa ohjaajana pääsin itse osallistumaan peliin yhtenä pelaajana. Pelatessamme bingoa kävimme keskustelua eri osaamisista ja taidoista aina, kun joku osallistujista oli valinnut kyseisen osaamisen itselleen. Jokaisen osaamisia nousi tarkasteluun, ja miten silmin nähden voimaannuttava kokemus osallistujille oli saada puhua ryhmässä omasta osaamisestaan! Itselleni valitsin 40 eri vaihtoehdosta omiksi osaamisikseni itsensä kehittämisen, empatian, esteettisyyden, yhteistyökyvyn ja leikkimielisyyden. Pelatussa bingossa en päässyt palkintopallille, mutta sain palkintoni jo kauan ennen kuin ryhmästä kuului ensimmäinen bingo!
Hyvä tyyppi vai hyvä osaaja
Jo valintoja tehdessäni tein vakavan huomion: siitäkin huolimatta, että koen osaavani varsin hyvin sanoittaa osaamistani, en yhdessäkään työhakemuksessani ole osoittanut osaamistani esteettisyydessä tai leikkimielisyydessä. Nuo ominaisuudet ovat kuitenkin näkyvintä ja kuuluvinta minua kotona – oppimisympäristössä, jossa eniten vietän aikaani. Sitran artikkelissa ”Seitsemän havaintoa oman osaamisen tunnistamisesta” kirjoitetaan, että omaa osaamista pohditaan lähinnä erilaisissa arviointi- ja kilpailutilanteissa kuten työtä ja opiskelupaikkaa haettaessa. Näissä tilanteissa itsekriittisyys omaa osaamistaan kohtaan kasvaa. Ovatko näin syntyneet negatiiviset tunteet kapeuttaneet ajattelua omasta osaamisestani? Miten bingoa pelaavan ryhmämme vahvasti myönteinen tunnelataus vaikutti minuun?
Mietin kokemustani myös hyvän tyypin käsitteen kautta. Olenko työhakemuksissani vastannut työpaikkailmoituksissa esitettyihin hyvän tyypin odotuksiin ja jättänyt työnantajille kertomatta osaamisidentiteetistäni kenties sen olennaisimman? Hyvä tyyppi -käsite liittyy paljolti henkilöiden persoonallisiin ominaisuuksiin. Hyvä tyyppi on persoonaltaan joustava, avoin, innostunut, ystävällinen, toimelias, fiksu, luotettava, sinnikäs, sitoutumiskykyinen, positiivinen, tunnollinen, huumorintajuinen, kohtelias, hyväkäytöksinen ja ennen muuta motivoitunut. Hyvä tyyppi osaa myös osoittaa olevansa kaikkea tuota. Nykyajan henkilöbrändääminen – oman osaamisen markkinointi ja itsensä massasta erilaistaminen – pahimmillaan kiillottaa hyvien tyyppien kansikuvia ilman aitoa yhteyttä osaamiseen tai syvempiin työhön liittyviin tarpeisiin. Mitä kaikkea löytyykään kansikuvan takaa, jos hyvän tyypin ominaisuuksia tarkastellaan osaamisidentiteetin näkökulmasta?
Kirjoitin heinäkuun helteillä blogin otsikolla ”Ole varovainen hyvän tyypin kanssa”. Pyrkimykseni oli kiinnittää huomio hyvä tyyppi -käsitteeseen liittyvään riskiin tuottaa syrjintää rekrytoinneissa. Viimeisimmässä Etukeno-hankkeen työpajassamme tuli ääneen todettua, että koko käsite pitäisi lailla kieltää, koska se luo arvottomuuden tunteita heihin, jotka vielä etsivät paikkaansa maailmassa. Tuollaista lakialoitetta emme kuitenkaan voi tehdä. Sen sijaan voimme luoda hyvä tyyppi -valmennuksissamme jokaiselle oppijoille mahdollisuuden kokea olevansa itsekin hyvä tyyppi. Niin kuin itsekin koin yhdessä valmennuksen osallistujien kanssa.
Kirjoittaja:
Sari Leppänen
Projektipäällikkö, henkilöstön kehittäjä, Ekami
p. 044 767 8225
sari.leppanen@ekami.fi
Sari Leppänen on Ekamin edustajana mukana XAMKin vetämässä ETUKENO – nopea työllistyminen Kymenlaakson tunnistetuille osaajapula-aloille -hankkeessa